Vihreää auringon energiaa!

Merilevät sisältävät enemmän mineraaleja kuin monet viljelykasvit. Näitä valtamerten vihanneksia on syöty jo tuhansia vuosia. Kotimaisissa viherjauheissa auringon energia on pakattu tiiviiseen pakettiin. Niistä saa elinvoimaa, jos väsyttää.

Japanilaisessa ja kiinalaisessa ruokapöydässä merilevä on yhtä tavallinen eines kuin meillä peruna. Suomessa merilevä tunnetaan, mutta se on yhä pienten piirien herkku. Merileviä kannattaisi suosia. Levät sisältävät kymmeniä erilaisia hivenaineita ja mineraaleja, joita ei saa helposti muusta ravinnosta.

Levistä ei välttämättä tarvitse valmistaa vaativia japanilaisia herkkuja. Riittää, kun ripottelee merilevän palasia keittoihin, salaatteihin tai vaikkapa riisin ja papujen keitinveteen.

– Merilevällä voi korvata suolan. Suolaa käytetään nykyään entistä vähemmän. Se voi aiheuttaa jodin puutetta. Struumaa on tästä syystä jälleen alkanut esiintyä. Elintarviketeollisuuden käyttämässä suolassa ei ole lainkaan jodia. Merilevä on hyvä jodin lähde, opastaa ravitsemusasiantuntija Pia Rautio.

Merileviä ei kuitenkaan pitäisi nauttia ylettömästi. Tässäkin pätee vanha sääntö: kohtuus kaikessa. Jodin kannalta suositus on 150 mikrogrammaa päivässä.

Merilevä on hyvä lisä laihduttajan lautasella. Levät sisältävät runsaasti valkuaisaineita, mutta vain vähän kaloreita ja rasvaa. Merilevät vahvistavat kynsiä, hiuksia, luustoa ja hampaita. Merilevien sisältämä algiinihappo sitoo elimistön myrkkyjä, kuten raskasmetalleja ja radioaktiivisia aineita.

Lehtivihreä piristää ja parantaa

Vihreillä kasveilla on monia terveysvaikutuksia. Pia Rautio kertoo nyrkkisäännön, jolla voi mitata kasvin sisältämän klorofyllin eli lehtivihreän määrää: mitä syvemmän vihreä kasvi on, sitä enemmän se sisältää klorofylliä.

Lehtivihreän molekyylirakenne on samanlainen kuin hemoglobiinin. Siksi se parantaa veren rauta-arvoja. Jos apteekin rautatabletit saavat vatsan sekaisin, kannattaa kokeilla lehtivihreää.

– Klorofylli on auringon energiaa tiivistetyssä muodossa. Esimerkiksi oraissa on runsaasti lehtivihreää, hyviä vitamiineja ja kivennäisaineita, Rautio tietää.

Lehtivihreän uskotaan nuorentavan ihmistä elävöittämällä ja uudistamalla soluja. Lehtivihreällä on myös parannettu masennusta sekä hoidettu tulehduksia ja haavoja.

Jos haluaa palauttaa kuntonsa nopeasti takaisin sairauden jälkeen, kannattaa juoda orasmehua. Elimistömme ei sulata oraita suoraan, joten ne pitää mehustaa ennen käyttöä. Yksinkertaisin tapa nauttia oraiden hyödyistä on napata luomupellon laidasta tuppo juuri pintaan noussutta orasta, jauhaa se purukumin tapaan suussa, imeskellä mehu ja sylkäistä massa tovin kuluttua pois.

Lehtivihreää voi lisätä ruokiin valmiina viherjauheena.

– Viherjauheilla on energisoiva vaikutus. Ne auttavat, jos väsyttää tai on huono vastustuskyky. Viherjauheiden käyttö on helppoa itsehoitoa.

Pia Raution oma suosikki on lehtikaali. Lehtikaalia ei saa marketeista, mutta taimia on tarjolla toreilla, jos on oma peltotilkku käytössä. Lehtikaalin tummanvihreät lehdet voi pakastaa sellaisenaan. Jäätyneet lehdet murskataan ja lisätään vaikkapa keittoon. Lehtikaali voittaa ruokakauppojen kalpeat ruukkusalaatit.

– Lehtikaali on ravintoarvoltaan arvokkain salaattiaines ja erittäin maukas. Sen käytön soisi lisääntyvän. Lehtikaalissa on hivenaineita, entsyymejä, rautaa, kalsiumia sekä A- ja C-vitamiineja, Rautio mainostaa.

Tee oma viherjauhe tai orasjuoma

Voit valmistaa viherjauheita itse. Jauheiksi sopivat esimerkiksi seuraavien kasvien lehdet: voikukka, herukat, nokkonen, peltokorte, persilja, timjami, ratamo, vesikrassi, maitohorsma, apilat, koivu, poimulehdet, lehtikaali ja selleri.

Kuivaa puhtaat lehdet uunissa tai kuivurissa. Murskaa lehdet morttelilla tai käsin. Ripottele jauhetta salaatteihin, keittoihin ja patoihin. Voit sekoittaa jauheen myös juomaveteen.

Oraita voit kasvattaa kotona tarjottimella. Liota ja idätä vehnän- tai ohranjyvät. Kylvä siemenet tarjottimelle levitettyyn multaan. Anna olla pimeässä pari päivää ja siirrä sitten valoon. Kymmenen päivän kuluessa vilja nousee oraalle. Kun vihreää on 15 sentin verran, leikkaa sato veitsellä. Purista mehu sosepusertimella tai orasmyllyllä.

Yhdestä tarjottimesta saa 2–3 desiä mehua. Mehua kannattaa nauttia pieninä annoksina kerrallaan. Parikin teelusikallista riittää aluksi. Sekoita orasjuomaan ana-nasmehua, jos maku tuntuu liian voimakkaalta.

Merilevällä bakteeritaistoon?

Korvaavia hoitoja antibiooteille etsitään aktiivisesti, sillä suurin osa bakteereista on nykyään puolustuskykyisiä antibiootteja vastaan. Merilevästä on löydetty yhdisteitä, joita voitaisiin käyttää antibioottien sijaan.

Yhdysvaltalaisen New South Walesin yliopiston tutkijat ovat löytäneet merilevästä antibiootteja vastaavia kemiallisia yhdisteitä, joita kutsutaan furanoneiksi. Yhdisteiden on todettu tehoavan kolerabakteereihin antibioottien tavoin.

Merileviä on moneksi

Merilevissä on runsaasti jodia, kalsiumia, rautaa, magnesiumia ja kaliumia. Valkuaisaineiden, kivennäisaineiden ja kuitujen lisäksi ne sisältävät A-, B1-, B2-, B6- ja C-vitamiinia sekä beetakaroteenia eli A-vitamiinin esiastetta.

Arame-merilevä maistuu miedolta ja pehmeältä. Sopii aloittelijoille.

Agar-agar on vaaleankuultava merilevä, jota käytetään hilloissa ja jälkiruoissa.

Dulce käy keittoihin ja patoihin.

Nori-levää saa hiutaleina ja arkkeina. Arkeista valmistetaan japanilaista sushia.

Wakame on maultaan makeahko. Sitä käytetään salaateissa, hapankaalissa ja keitoissa.

Spirulina ja Chlorella ovat makean veden leviä, joissa on korkea lehtivihreäpitoisuus. Niissä ei ole jodia. Spirulina sopii laihduttajalle, koska se pitää yllä verensokeria ja torjuu näläntunnetta. Chlorella lisää vastuskykyä ja sitoo suolistosta haitallisia aineita.

Artikkeli on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 4/2006.

Teksti Hanna Hyväri Kuva Juha Juntto