Metsämentori Sirpa Arvonen on kirjoittanut kirjan Metsämieli - Luonnollinen menetelmä mielentaitoihin (Metsäkustannus 2014).
1. Miten metsä vaikuttaa ihmisen mieleen, Sirpa Arvonen?
"Metsä ja luonto on ihmisen alkuperäinen koti, joten luonto tuntuu turvalliselta, rauhoittaa ja elvyttää. Metsässä liikkuessa tai oleillessa mieliala kohenee ja myönteiset tunteet lisääntyvät. Omien reaktioiden, tunteiden ja ajatusten tunnistamiselle tulee tilaa.
Metsässä voi kokea jatkuvuuden tunnetta ja kytkeytymistä luonnon kokonaisuuteen, jolloin arjen huolet tuntuvat pienemmiltä luonnon mittakaavassa. Metsä auttaa olemaan läsnä, aidosti omana itsenä. Metsä hyväksyy meidän juuri sellaisina kuin olemme.
Elvyttävään luontokokemukseen on todettu liittyvän tuttuuden, turvallisuuden ja rentoutumisen elementtejä sekä luonnon kauneudesta nauttimista. Kun uhkia ei ole aistittavissa, käynnistyy elimistön palautuminen ja huolto sekä parasympaattisen hermoston toiminta automaattisesti. Luonnon elvyttävät vaikutukset syntyvät osittain tahdosta riippumattomasti, eli niitä ei itse välttämättä tiedosta."
2. Kuinka pitkään metsässä tulisi oleskella, jos haluaa parantaa terveyttään?
"Jo 10 minuutin luonnossa oleilun jälkeen on todettu verenpaineen, hengitystiheyden ja stressihormoneiden laskua.Stressihormonien eli kortisolin ja adrelaniinin määrän on mitattu vähenevän kehossa ja mielihyvää tuottavien hormonien, kuten serotoniinin ja oksitosiinin, lisääntyvän.Lempeä ja rauhallinen metsässä kävely tuottaa jo 20 minuutin jälkeen monenlaisia terveysvaikutuksia.
Metsän ja luonnon terveysvaikutuksia tutkineet tutkijat suosittelevat metsässä käymistä vähintään 5 tuntia kuukaudessa.Metsäympäristöllä on todettu olevan sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävä vaikutus.Vihreän asuinympäristön ja luonnossa liikkumisen on todettu vähentävän verenpainetautiin, syöpään, aikuisiän diabetekseen, lihavuuteen sekä masennukseen sairastumisen riskiä.
Positiiviset tunteet lisääntyvät, jolla on vaikutusta jo sellaisenaan terveyteen ja pitkä- ikäisyyteen.Elimistön puolustusmekanismit vahvistuvat. Syöpää ehkäisevien proteiinien määrä lisääntyy. Stressihormonien määrä vähenee.Veren sokeriarvot tasaantuvat. Kohonnut verenpaine laskee.
Masennuksen ja väsymyksen tunne vähenee. Elinvoimaisuuden tunne lisääntyy."
3. Mitä metsässä tehdään vai ollaanko vain?
"Metsästä kannattaa nauttia itselleen sopivalla tavalla. Metsän reunassa voi pistäytyä hengähtämässä, nuuskimassa ja aistimassa. Metsässä voi liikkua itselle sopivalla tahdilla ja välillä kannattaa pysähtyä katselemaan ympärilleen. Metsäkävelyn alussa voi kysyä itseltään, mitä tämä kävely voisi tänään antaan? Kävellessä voi kysellä kehon ja mielen kuulumisia ja harjoitella oman mielen kanssa seurustelua. Voi tunnistaa juuri tässä hetkessä olemisen mahdollisuuden. Luontoympäristön tutkiskelu, pienten yksityiskohtien ihmettely, sään ja vuodenaikojen seuraaminen auttavat etääntymään hetkeksi arjen haasteista. Toiveikkuus ja kiitollisuus voi herätä juuri hetkessä olemisesta.
Metsä voi tarjota mahdollisuuden pohtia omaa elämänvaihetta, toiveita ja tavoitteita. Suunnitelmiä voi piirtää maahan tai niistä voi kasata käpykekoja. Metsä voi tarjota myös auttamismahdollisuuden. Ystävän ja puolisen voi kutsua metsäretkelle, silloin kun lähimmäinen on jutustelun ja pohdintakumppanin tarpeessa."
4. Miten metsään meno on muuttanut sinua?
"Lapsuuden metsäleikeissä opin ihmettelyn ja suunnittelun taitoja. Luovuuteni kumpuaa luonnosta ja niinpä suuntaan metsään suunnittelukävelyille. Haasteellisissa elämänvaiheissa metsä on lohduttanut ja auttanut tekemään päätöksiä- silloinkin kun ne ovat vaikeita. Luonto on auttanut suhteuttamaan omia huolia ja purkamaan stressiä luontaisella tavalla. Metsä muistuttaa minua siitä,mikä on arvokasta ja merkityksellistä. Niinpä nautin suunnattomasti,kun saan retkeillä jo aikuisten lasteni ja lapsenlapseni kanssa."
Osa jutusta on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 10/2014
