Kun potilaalla todetaan kohonnut verenpaine, lääkäri ryhtyy yleensä miettimään, mikä olisi sopiva lääkitys. Suomalaiset kuuluvatkin verenpainelääkkeiden käytön määrässä maailman kärkikaartiin.
– Asiaa on ihmetelty ja selitetty muun muassa sillä, että Suomessa hoidetaan verenpainetautia tehokkaammin kuin muualla. Oma näkemykseni on vähän toinen, sanoo ravitsemus- ja antioksidanttihoitoja antava lääkäri Erkki Antila.
Antilan käsityksen mukaan suomalaisten korkeat verenpaineet selittyvät todennäköisesti sillä, että D-vitamiinitasomme ovat liian alhaiset. Matala D-vitamiinitaso aktivoi munuaisten angiotensiinijärjestelmää, mikä taas on tehokkain verenpainetta nostava tekijä.
– Oikein millään ei tahdota uskoa, että D-vitamiini on niin tärkeä vitamiini. Minulla on potilaita, joiden D-vitamiinitasoa on nostettu. Tämän seurauksena heidän verenpainearvonsa ovat muuttuneet loistaviksi, ja he ovat voineet jättää lääkityksen, Antila sanoo.
Antilan mukaan tämä edellyttää, että kyseessä on suhteellisen tuore verenpainetauti, jotta kudosmuutoksia ei ole vielä päässyt syntymään.
Erkki Antila neuvoo tietoisesti hidastamaan menoa.
– Nykyelämän hektisyys ei ole omiaan verenpaineen taltuttamisessa. Se, että ollaan koko ajan menossa ja valvotaan niin, että vuorokausirytmit ovat sekaisin, ei tee hyvää kenellekään.
Kohtuullinen liikunta hyväksi
Liikunnalla on tärkeä merkitys verenpaineen hoidossa.
– Liikunnan ansiosta verenkiertoelimistö aktivoituu ja lihaksiston aineenvaihdunta kiihtyy. Parasta on aivan tavallinen hyöty- ja kuntoliikunta, jossa tulee hiki ja koko verisuonisto joutuu käyttöön.
Nykyisen maratonbuumin ja kestävyysjuoksuintoilun kannalle Erkki Antila ei silti asetu.
– Olen varoitellut suoraan, että se on tappava laji. Liikunnan ei tarvitse olla mitään rääkkiä, vaan kohtuus kaikessa.
Korkean verenpaineen taustalla saattaa olla myös liikapainoa, liikkumattomuutta ja metabolista oireyhtymää. Painonpudotus onkin Antilan mukaan hyvä keino kamppailussa kohonnutta verenpainetta vastaan – mitä enemmän rasvakudosta, sitä vähemmän verenkiertoa.
– Ihmiset luulevat, että paino putoaa pelkästään syömistä vähentämällä. Paljon parempia ja ennen muuta pysyviä tuloksia saadaan muuttamalla ruokavalion koostumusta, Antila painottaa.
Verenpainelääkitys on tärkeä osa hoitoa, mutta sen aloittamisessa on arvioitava kokonaisuus. Jos elinvaurioista tai -muutoksista on jo merkkejä, ne on huomioitava lääkityksen valinnassa.
Parasta olisikin Antilan sanoin lähteä liikkeelle ennaltaehkäisystä.
– Olen tavannut potilaita, jotka syövät viittä eri lääkettä, mutta heidän verenpaineensa ei ole lähelläkään normaalia.
Erkki Antila on Espoossa asuva, funktionaalista lääke-tiedettä harjoittava yleislääkäri, LL sekä biologi, FT.
Jos verenpaineesi on kohonnut
1. Vältä suolaa, opettele maustamaan muuten. Älä lisää suolaa keitinveteen vaan vasta ruokalautasella, jos se on välttämätöntä.
2. Suosi puhdasta perusruokaa: kasviksia, lihaa, kalaa, kanaa, kananmunia, maanpäällisiä vihanneksia, voita ja maitotuotteita (jos sopivat).
3. Kuituja pitäisi saada 30–35 g päivässä. Kaurakuitu (leseet, kokojyvä) ja ohrakuitu ovat viljoista parhaat.
4. Lisää antioksidantteja: hedelmiä, marjoja, pähkinöitä, vihanneksia.
5. Käytä kasviöljyjä: rypsi-, kamelina- ja oliiviöljyä.
6. Syö kalaa 2–3 kertaa viikossa.
7. Opettele nauttimaan aterioista. Valmista ruoka mieluiten höyryttämällä vähässä vedessä.
8. Yrttien käyttö ruoanvalmistuksessa on hyväksi, sillä niillä on erilaisia antioksidanttivaikutuksia.
Täydennä ruokavaliota ravintolisillä
1. Nauti 1–2 kalaöljykapselia päivässä. Ota talvisaikaan valmiste, jossa on lisäksi D-vitamiinia vähintään 50 mikrogrammaa eli 2 000 yksikköä
(KY tai IU) vuorokaudessa.
2. Magnesium: miehille 350 mg ja naisille 300 mg vuorokaudessa. Magnesiumia ei ole elintarvikkeissa suuria määriä, ja ruoanjalostuksen vuoksi suurin osa siitä häviää. Magnesiumlisä parantaa veren virtausta ja estää kalsiumin saostumista pehmytkudoksiin.
3. C-vitamiinilisä 1–2 x 500 mg vuorokaudessa. Vilustumiselta suojautumisen lisäksi C-vitamiini antaa hyvän sydän- ja valtimovahvistuksen.
4. Arginiinia 1–5 g vuorokaudessa. Oleellista on hyvä lysiini-argiini-suhde. Sen hyviä ravintolähteitä ovat kala, kana, naudanliha, lammas, juusto, maito ja pavut.
5. Älä unohda ravintolisiä myöskään lapsesi ruokavaliosta.
Lue koko artikkeli Voi hyvin -lehdestä 2/2012
