Neljän lapsen kotiäiti Vanessa Kurri kohtaa usein ihmettelyä: voitko oikeasti olla tyytyväinen elämääsi?
– Olen onnellinen keskitien kulkija. Opin kotoa, ettei minun tarvitse olla jotakin suurta ja mahtavaa, vaan riitän tällaisena, hän sanoo.
Elämä pyörii tutulla radalla. Vanessa on kotona 2-vuotiaan Islan kanssa, kun kolme vanhinta lasta, Odessa, 12, Alissa, 9 ja Paulus, 7, ovat koulussa.
– Viihdyn kotona, mutta huomaan kymmenen kotona vietetyn vuoden jälkeen miettiväni, mihin töihin tulevaisuudessa ryhtyisin.
Moni nykynainen ei ymmärrä Vanessan perheelle omistautunutta elämäntapaa.
– Minut on kasvatettu niin, etten mieti ensimmäisenä itseäni. En edes osaa olla itsekäs.
Juuri nyt Vanessa kokee löytäneensä oman paikkansa ja elävänsä elämänsä onnellisinta aikaa. Vaikka suurperheen arki imee välillä kaikki mehut ja illalla lysähtää kaiken antaneena puolison kainaloon tuijottamaan telkkaria, Vanessa ei vaihtaisi mitään pois.
– Rakkauden määrä kertautuu lasten määrässä, Kaikki neljä lastani ovat kasvattaneet minua omalla tavallaan. Olen oppinut pitkäjänteisyyttä ja joustavuutta. Osaan katsoa monia asioita jo läpi sormien enkä ole enää yhtä ehdoton kuin nuorempana, Vanessa miettii
Näin Vanessa Kurri ajattelee:
1. Antamalla saa
En tarvitse yksinäisyyttä tai omia harrastuksia akkujen lataamiseen. Tekemällä ja antamalla tuotan iloa myös itselleni.
2. Kosketa toista
Kosketus on usein sanoja tärkeämpää. Fyysinen läheisyys luo myös henkisen läheisyyden. Uskon kosketuksen hyvää tekevään voimaan.
3. Älä etsi, elä
En usko, että itseään tarvitsee lähteä etsimään valtamerten takaa. Elämä tulee eläen. Miksi etsiä, kun kaikki on jo edessäni?
4. Onni on valinta
Valitse itse, miten elämäsi rakennat. Tee päivistä itsesi näköisiä. Älä ota elämää niin kovin vakavasti. Valitse onni.
5. Ole armollinen
En vaadi itseltäni täydellistä, vaan annan vähemmän tärkeiden asioiden repsottaa. Opin kotoa, että riitän ja kelpaan tällaisenaan. Keskinkertainenkin on hyvä.
6. Älä murehdi kaikkea
Ison perheen myötä oppii, ettei elämässä voi murehtia joka asiaa. Asioita sattuu ja tapahtuu eikä kaikkea voi hallita pikkutarkasti. Elämä ei ole lopulta niin vaarallista. Kaikesta selviää.
7. Ei tarvitse olla huippu
Huipulle pyrkijä odottaa monesti täydellisyyttä itseltään ja muilta ja elää aika armotonta elämää. Opin kotoa, ettei minun tarvitse olla huippu tai täydellinen, vaan kelpaan ja riitän sellaisena kuin olen.
Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 7/2014
