Ensimmäinen asia, jonka asiakas näkee astuessaan Espoon Sellon kirjastoon, on kirkkaanpunaiseen asuun ja pilkullisiin sukkiin pukeutunut nainen. Hän on Sunniva Drake, kirjaston aluejohtaja, joka ei halua johtaa työhuoneen nurkasta vaan keskeltä kirjastoa.
Sunniva tunnetaan suomalaisen feminismin pioneerina ja kirjastoalan uudistajana. Hän ei pelkää näkyä ja kuulua: hän huudahtelee innostuksesta ja harmistuksesta, nauraa ja kiroilee, kun siltä tuntuu.
Häpeämättömyydestä on hyötyä, kun puolustaa heikompiaan. Hän oppi jo lapsena, ettei kaikkia kohdella yhdenvertaisesti.
Tarve uudistua
Kirjoja rakastava Sunniva päätyi kirjastonhoitajaksi. Ala vaikutti kuitenkin vanhoilliselta. Hän halusi muuttaa kirjastoa avoimempaan suuntaan.
– Kirjastot ovat osa suomalaista demokratiaa. Kirjasto ei saa olla vain nostalgiaosasto, vaan sen pitää muuttua yhteiskunnan mukana. Minulla on jatkuva tarve uudistua, ja johtamisessa se pääsee esiin.
Sunniva on työskennellyt Espoon kirjastoissa 32 vuotta. Kirjastoa vaihtaessaan hän tuo mukanaan muutoksen tuulet. Hän on ollut rakentamassa nuorille ja maahanmuuttajille suunnattua kirjastoa, palkannut alalle lisää miehiä ja laajentanut henkilöstön työnkuvaa.
Johtajan pestissä on auttanut 1970-luvun feministinen radikaaliterapia, jossa ryhmä naisia tuki toisiaan sekä kertoi kokemuksistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Siellä Sunniva tajusi, millainen hänen persoonansa on.
– Sain käsitellä perhetaustaani ja tapaani käyttää valtaa. Oivalsin, että olen intomielinen ja pusken asioita eteenpäin voimakkaasti.
Terapiassa ja myöhemmin työn- ja psykodraamaohjaajaksi kouluttautuessaan hän oppi hallitsemaan vahvoja piirteitään toisten ihmisten parissa. Voimakas johtamistapa ja yllättävä persoona jakavat työntekijöiden mielipiteet.
– Jotkut pitävät minusta, toiset inhoavat. Kaikkien ei tarvitse olla kanssani samaa mieltä, mutta kirjaston linjan luominen on velvollisuuteni.
Viimeisin ponnistus oli turvapaikanhakijoille suunnattu asiointipalvelu. Kirjaston väki auttaa kädestä pitäen esimerkiksi perheenyhdistämishakemuksen tekemisessä, vaikka se kestäisi tunteja.
Sunniva on mennyt myös kirjastoautolla vastaanottokeskuksiin. Kirjasto on pakolaisiakin varten.
Tällainen kirjastokulttuuri ei ole vielä valtavirtaa. Sunniva on saanut perustella linjaansa sekä työntekijöille että kaupungin johdolle.
– Kun asiakas tulee luoksemme ja tarvitsee apua, me tarjoamme sitä. He ovat hukassa, jos emme sitä tee. Kirjastojen arvoihin kuuluu yhteiskuntavastuu.
Sunnivan 7 oivallusta:
1. Tutustu itseesi
Toimi sen mukaan, kuka olet. Älä kiellä itseltäsi sinulle tärkeitä asioita. Haasta kuitenkin ajatuksesi silloin tällöin. Itsetuntemus kaipaa toisinaan päivitystä.
2. Kauhusta on hyötyä
Kauhun tunteminen ei ole vaarallista vaan terveellistä. Se paljastaa, että olet muutoksen äärellä.
3. Suojele itseäsi
Jos tunnet todellista pelkoa, puolustaudu tai suojaudu ja hanki tukea.
4. Venytä rajojasi
Kun tunnet henkiset ja fyysiset rajasi, voit myös vähitellen raottaa niitä kohti toista ihmistä. Avoimena yhteys toisiin on helpompi saavuttaa.
5. Vaali sivistystä
Sivistykseen kuuluu se, että pohtii kysymyksiä oikeasta ja väärästä. Sivistynyt ihminen osaa tehdä valintoja ja nähdä, mitä niistä seuraa.
6. Ole rohkeasti erilainen
Erilaisuus on normaalia. Jos annat itsesi olla omalaatuinen tai outo, opit myös suvaitsemaan toisten ihmisten erilaisuutta.
7. Muista solidaarisuus
Kasvata eettistä ymmärrystäsi. Solidaarinen ihminen välittää muiden tulevaisuudesta ja heikompien oikeuksista ja haluaa toimia toisten hyväksi.
Koko juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 1/2017
