Hyvinvointi

Ryhdy kummiksi!

Tamperelaisen Sini Marikin kiertomatka Etelä-Amerikassa huipentui perulaisen kummitytön tapaamiseen. Kummius voi kestää jopa vuosikymmeniä.

Teksti Leena Filpus
Kuvat Sara Pihjala
27.9.2017 Voi hyvin

Sini Marikki ei voinut kuvitellakaan, miten paljon perulaisen kummitytön, 7-vuotiaan Anali Estrellan, tapaaminen jännittäisi. Sen hän ymmärsi, että ne kummit, jotka olivat kirjoitelleet kummilastensa kanssa jo vuosia, olisivat innoissaan tavatessaan vihdoin kummilapsensa ja tämän perheen.

Sinin tilanne oli toinen. Hän oli ­aikaisemmin kummina toisessa kehitysyhteistyöjärjestössä. Kun hän voitti Suomen World Visionin arvonnassa paikan kummien opinto­matkalle, hänestä tulikin Anali-­tytön kummi.

Ennen matkaa Sini ehti nähdä tytöstä ­yhden kuvan ja lähettää tälle postikortin.

– Lapset odottivat meitä jonossa, ja kuikuilin, kuka heistä on oma kummityttöni. Jo päiviä etukäteen pelotti, ­pitääkö Anali minua huonona kummina, jos tuliaiseni ovat vääränlaisia. Mutta hänen mielestään parasta olikin saippua­kuplapullo, Sini Marikki nauraa.

Anali Estrellan tapaaminen tuntui merkitykselliseltä.

– Tapaaminen on tärkeä myös lapselle ja hänen perheelleen. He näkevät, että kirjeiden ja lahjojen takana on ­oikeasti ihminen, joka välittää. Kummi taas näkee, että kuukausittaisten kummimaksujen ansiosta koko yhteisön tulevaisuus on parempi.

Eriarvoisuus näkyy

Ennen varsinaista kummimatkaa ­Sini oli jo kiertänyt Etelä-Amerikassa ja ehtinyt saada rautaisannoksen eteläamerikkalaista ystävällisyyttä ja vieraanvarai­suutta. Hän oli tämän lisäksi nähnyt myös köyhien ja rikkaiden eriarvoisuuden. Se ahdisti.

Muiden suomalaiskummien kanssa hän tutustui työhön, jota kuukausi­maksuilla tuetaan Limassa köyhällä asuin­alueella ja maaseudulla ­Ayacuchossa Andien rinteillä.

Mieleenpainuvimpia hankkeita oli vanhemmille, etenkin miehille, ­annettu hellyyskoulutus. Kun elää kädestä suuhun eikä tulevaisuudessa ole toivoa paremmasta, lasten hellimiseen ja kannustamiseen ei ehkä riitä energiaa.

– Machokulttuuri ei kannusta näyttämään positiivisia tunteita lapsille.

Perussa on myös paljon alkoholismia ja lähisuhdeväkivaltaa.

Naisten ja etenkin lasten asema on huono, vammaisten asema usein heitäkin heikompi.

– Vierailimme myös kahden vammaisen lapsen perheessä. Heille ja alueen muille kehitysvammaisille oli saatu World Visionin tuella toimintaterapiaa. Aiemmin äiti ei ollut saanut minkäänlaista apua tai neuvoja, kuinka tukea lasten kehitystä, Sini kertoo.

Koulutarpeita lahjaksi

Kummitapaamisessa Sinistä tuntui ­hyvältä kuulla perheen arjesta suoraan Anali Estrellan äidiltä. Perheeseen kuuluu 10-vuotias isoveli ja sydänvaivoista kärsivä isä.

– Elämä on niukkaa, sillä he ovat vuokraviljelijöitä. Kuivuus on pienentänyt satoja, joten myytävää on jäänyt vähän, kun itsekin pitää syödä. Kummi­ohjelmaan pääsy takaa, että Analin koulunkäyntiä ja hyvinvointia seurataan.

Espanjantaitoinen Sini odottaa ­innolla kirjeenvaihtoa kummityttönsä kanssa. Tuore kummi hankki perheen lapsille koulureput ja koulutarvikkeita.

– Ne tulivat varmasti tarpeeseen, ja viemäni korutkin olivat mieluisia. Ehkä järkevämpää olisi ollut ­viedä tuliaisiksi iso säkki riisiä ja muita elintarvikkeita. Se olisi auttanut heitä enemmän.

APUA KOKO YHTEISÖLLE

Kummilapsijärjestöjen periaate on samanlainen: maksut menevät yleensä koko yhteisön kehittämiseen, eivät yhdelle lapselle. Näin apu ulottuu laajalle eikä ruoki eri­arvoisuutta tai kateutta.  Joissain järjes­töissä lahjoittajalla on nimetty kummilapsi. Kuu­kausimaksut liikkuvat 20 eurosta ylöspäin.

Pelastakaa Lapset ry:llä yksittäisten lasten kummiudesta siirryttiin yhteisökummiuteen vuonna 2007. Näin hallintokulut pysyvät pienempinä, kun kaikille kummeille lähetetään henkilökohtaisen kirjeenvaihdon ja raporttien sijaan hankkeista yhteisöraportit.

Paikalliset työntekijät voivat myös keskittää voimavaransa erityisesti lasten auttamiseen. Lahjoittajamarkkinoinnista vastaava Sanna Karvonen Pelastakaa Lapset ry:stä painottaa, että kaikki järjestöt ovat ­yhteisellä asialla. Tavoitteena on auttaa haavoittuvimmassa asemassa olevia lapsia.

– Valitsee minkä tahansa järjestön, tärkeintä on, että ryhtyy auttamaan. Apua tarvitaan niin paljon.

Pieni raha, iso apu

Moni kummi pitää siitä, että voi seurata kummilapsen kasvamista. Lapsen ­kanssa ei tarvitse olla edes yhteistä kieltä, sillä­ ­järjestö kääntää kirjeet ja kortit.

Osassa järjestöjä kummilapselle tai ­yhteisölle voi lähettää pieniä lahjoja ­postitse. Posti kulkee usein järjestön kautta.

Rahaakaan ei voi lähettää suoraan autettavalle. Sen sijaan monessa järjestössä kummi saa lahjoittaa välillä tavallista suuremman summan, jonka käytöstä paikalliset työntekijät ja lapsen perhe keskustelevat yhdessä. Näin lapsi saa vaikka tarvitsemansa koulupuvun, kengät ja apua koulumaksujen maksamiseen tai perhe vesi­tankin. Myös yhteisökummi voi lahjoittaa halutessaan suuren kertasumman.

– Me suosimme sitä, että lapsen tarvikkeet ostetaan hänen kotimaastaan, jolloin tuetaan paikallista yrittäjyyttä eivätkä rahat mene toimituskuluihin, Karvonen sanoo.

Osa kummilapsijärjestöistä järjestää myös matkoja. Yleensä kummi ei pääse tapaamaan lasta hänen kotiinsa, vaan tapaaminen järjestetään esimerkiksi yhteisötalolla.

Myös kummin yksityisyyttä varjellaan, eivätkä yksittäiset kummilapset tai yhteisöt tiedä hänen tarkkaa asuinpaikkaansa.

Kummius kestää pitkään

Suomalaiset ovat pitkäaikaisia kummeja. Karvosen mukaan edes talouden taantuma ei ihmeemmin vähentänyt halua auttaa. Päinvastoin. Kehitysyhteistyö­varojen leikkaukset muutama vuosi sitten saivat monet suomalaiset sisuuntumaan ja ryhtymään kummeiksi.

Esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:llä on yhteensä 13 700 säännöllistä tukijaa. Heistä 1 300 on kummeja ja 12 400 kuukausilahjoittajia. Suomen World Visionilla on puolestaan noin 13 000 kummia.

Kummius ja järjestön työ yhteisössä voivat kestää jopa kymmeniä vuosia. Siinä ajassa yhteisö oppii auttamaan itseään ja saadaan aikaan pysyviä muutoksia.

Pääsääntöisesti kummit ja kummilapset eivät jatka yhteydenpitoa, kun lapsi tulee täysi-ikäiseksi ja kummisuhde päättyy. Yhteisestä ajasta säilyy silti hieno muisto. Monet kummit jatkavat uuden yhteisön tai lapsen kummina. Yleensä kummilapsi haluaa vastaavasti auttaa muita omassa ­yhteisössään, kun on ensin saanut itse apua.

Pieni apu kertautuu suureksi.

SINÄKIN VOIT AUTTAA

Suomessa toimii useita kummilapsijärjestöjä. Osa on sitoutumattomia, osa toteuttaa kirkon työtä.

PLAN SUOMI SÄÄTIÖ toimii ­itsenäisesti osana kansain­välistä, lasten oikeuksia edistävää kehitysyhteistyöjärjestöä, joka on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. plan.fi

PELASTAKAA LAPSET RY on sitoutumaton kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeuksien toteutumista ympäri maailman. Osa Save the Children -liikettä. pelastakaalapset.fi

SUOMEN WORLD VISION on itsenäinen osa maailman suurinta kummilapsijärjestöä World Visionia.

worldvision.fi

SUOMEN LÄHETYSSEURA on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka toteuttaa kirkon työtä ulkomailla.

suomenlahetysseura.fi

FIDA INTERNATIONAL RY on Suomen helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö.

fida.info

SOS-LAPSIKYLÄSÄÄTIÖ auttaa lapsia, jotka eivät voi elää vanhempiensa kanssa ja ­perheitä, jotka tarvitsevat tukea vanhemmuuteen.

sos-lapsikyla.fi

Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 5/2017

Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi