Kun Sanna Kuisma avasi aamulla päiväkodin oven, työkaveri huomasi pian, ettei kaikki ollut kunnossa. Mutta Sanna vakuutti, että kaikki on hyvin ja ryhtyi töihin. Lapset touhusivat iloisesti ympärillä. Kollega ei kuitenkaan antanut periksi. Hän kysyi seuraavanakin päivänä, mikä hätänä. Sanna vakuutteli ja sinnitteli kolme päivää, kunnes purskahti lopulta itkuun. Hänet oli raiskattu.
Raiskaus on siitä erikoinen rikos, että uhri kokee usein ensimmäiseksi häpeää ja syyllisyyttä. Tunteita, joiden pitäisi herätä tekijässä eikä missään tapauksessa raiskatussa.
– Häpesin, että olin tehnyt väärin, kun olin tuonut miehen kotiini. Ajattelin antaneeni vääränlaisia vihjeitä käytökselläni.
Sanna oli tavannut miehen Facebookin kautta. He olivat kirjoitelleet ja tavanneet kerran.
– Hän vaikutti tosi mukavalta, hyvin kohteliaat käytöstavat. Mikään hänessä ei varoittanut minua.
Mutta Helinää herrasmies ei huijannut. Pieni koira aisti totuuden. Se murisi, kun mies tuli kylään. Chihuahua käyttäytyi näin hyvin harvoin.
– Helinä on nykyään henkivartijani. Jos se reagoi oudosti jonkun ihmisen nähdessään, tiedän heti, että jotain on vialla.
Raiskauksen jälkeisinä vuosina Sanna hankki kaksi koiraa lisää. Ne ovat olleet tärkeitä terapeutteja toipumisessa.
Heti illalla raiskauksen jälkeen Sanna oli soittanut hyvälle ystävälleen ja kertonut, mitä oli tapahtunut. Ystävä ei ymmärtänyt tilanteen vakavuutta. Hän lohdutti, että kyseessä oli ”vain vähän rankempi seksi”. Sitä se ei ollut. Onneksi päiväkodissa ei annettu periksi. Kun totuus selvisi, työkaveri soitti Sannalle lääkäriajan ja patisti tekemään rikosilmoituksen.
– Rakkaat ystävät ja työkaverit ovat olleet korvaamaton tuki.
Ystävät eivät kuitenkaan voineet pyyhkiä pois niitä henkisiä vammoja, joita raiskaus oli aiheuttanut. Raiskauksen jälkeen Sanna masentui ja joutui sairaslomalle. Kotona toipilas vain nukkui sohvalla.
Pienenkin asian tekeminen tuntui ylivoimaiselta. Onneksi Helinä pötkötti vieressä, ja välillä koiraneiti piti viedä lenkille. Raitis ilma teki hyvää. Samoin terapia, jossa Sanna kävi vuoden verran. Kun häpeä ja syyllisyys hellittivät, vuorossa olivat raivo ja viha. Ne olivat tärkeitä tunteita. Sanna ei ollut tehnyt väärin. Hänelle oli tehty hyvin väärin. Sanna kävi itsepuolustuskursseilla ja nyrkkeilemässä. Vihantunteita oli hyvä purkaa harjoituksissa. Myös terapeutin arvio raiskaajan käytöksestä auttoi. Sanna ei ollut kutsunut kotiinsa normaalia ihmistä vaan todennäköisesti vakavasti narsistisen miehen.
Silti epäluottamus ihmisiin ja erityisesti miehiin kalvoi Sannan mieltä. Vaarat vaanivat ovien takana ja hämärien katujen varsilla. Sanna halusi lopulta muuttaa pois asunnosta ja ympäristöstä, jotka muistuttivat tapahtumista.
Uusi asunto auttoi toipumisessa. Sanna on sisustanut kotinsa värikkäästi ja kauniisti. Seinillä on voimalauseita: ”Live always”, muista aina elää ja ”Love with all your heart”, rakasta sydämesi pohjasta.
Rakkaus oli lääke, joka sammutti lopulta vihan ja raivon. Mielen valtasivat toipumisprosessin viimeiset tunteet: rauha ja hyväksyminen. Kokemus oli kamala, mutta Sanna selvisi siitä. Kolme vuotta tapahtuneen jälkeen Sanna tapasi juhlissa kivan miehen. Hän uskalsi rakastua ja luottaa, vaikka pelotti.
– Kerroin aika pian, mitä minulle oli tapahtunut, ja mies ymmärsi. Hän kysyi, saako halia, kun olimme tapailleet jonkin aikaa. Hän herätti minut taas elämään. Olen suhteesta kiitollinen, vaikka se päättyikin. Olemme edelleen ystäviä.
Sanna nauttii elämästään, työstä ja ystävistä. Hän unelmoi pysyvästä parisuhteesta, sielunkumppanista.
– Voitin oman elämäni takaisin. Olin rohkea enkä vaiennut. Puhuin raiskauksesta ääneen ja menin koko prosessin läpi. Se kannatti.
1. Raiskaus on yleisin naisiin kohdistuva rikos. Moni tapaus jää kuitenkin raportoimatta, koska uhri pelkää tai ei halua kuitenkaan tehdä rikosilmoitusta.
2. Turvassa kotona? Raiskaukset avioliitoissa ja parisuhteissa eivät ole harvinaisia. Kyse on aina raiskauksesta, jos seksiä harrastetaan vastoin toisen tahtoa. Seksuaalinen väkivalta on rikos.
3. Älä vastustele? Pane aina vastaan. Tärkeintä on selviäminen. Yllätä hyökkääjä äänellä ja toiminnalla. Yksikin hyvä osuma arkaan paikkaan tai kova ääni voi hämmentää uhkaajan aikeet.
Lähde: Österman, Jarmo: Vahva & valpas – Naisen käsikirja itsensä puolustamiseen. Atena 2014.
Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 2/2015
