Pyyteettömin tuntemani ihminen on äitini. En muista, että hän olisi saanut minua koskaan surulliseksi. Olen jäänyt ainoastaan kiitolliseksi.
Kahdeksan vuotta sitten,kun avioero yllätti äkillisesti ja kaikki romahti,ystävättäreni piti minut pinnalla. Soitin hänelle miehen lähteneen ja hän tuli heti(otti töistä vapaapäivän ja järjesti miehensä ja mummon huolehtimaan kolmea omaa poikaansa). Oli yötä, laittoi lapsilleni ruoat, aamulla kouluun, antoi minun itkeä ja nukkua vuorotellen. Ainakin viikon ajan hän huolehti meistä(oman perheensä ja työnsä ohella)ja jatkossakin soitti aamuin, illoin ja tarkisti mielentilani. Askel askeleelta elämä alkoi taas kantaa.Ystävyytemme on noin 30 vuoden ikäinen ja uskon sen kestävän kuolemaamme asti. Hän on minulle yhtä rakas,kuin nyt jo nuoret aikuisetlapseni. –Sari-62
Tämä ei ole kovin suuri ja ihmeellinen teko mutta muutettuani omaan asuntooni äitini lupasi tulla pesemään ikkunani kun tarve tulee eli pari kertaa vuodessa. Itse en osaa, joten arvostan äitini apua suuresti. Itse en olisi kehdannut pyytää, joten olisin joutunut turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Parasta on että äitini tekee asian mielellään. Oli hyvä ja ekologinen tuparilahja!
Olen ollut hämmästynyt ja kiitollinen siitä avusta mitä olen saanut vanhemmilta kolleegoiltani, ilman mitään vaatimusta vastapalveluksesta tai muusta sellaisesta. Nämä "mentorini" ovat vain ilmeisesti nähneet minussa halun oppia ja potentiaalin alalle ja ovat siksi halunneet auttaa minua eteenpäin töissäni ja elämässä sekä antaneet kullanarvoisia mahdollisuuksia ja neuvoja, joista olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen!
Esikoiseni yo-juhlien lähestyessä tarjosi naapuri pyytämättä apuaan. hän uhrasi aikaansa ja vaivojaan juhlien onnistumiseksi, siivoamisesta alkaen. Tämä ystävällinen rouva lainasi huonekalujaan ja astioitaan, auttoi hankkumaan juhlaleivonnaiset edullisesti tutulta leipurilta, ja oli jopa kahvinkeittäjänä ja taitavana tarjoilijana itse juhlassa, niin että saatoin seurustella vieraiden kanssa. En koskaan unohda tämän ex-naapurini pyyteetöntä ystävällisyyttä. myös päivänsankari itse muistelee mielihyvällä tätä juhlapäiväänsä ja sen järjestäjää. –Kiitollinen tumpelo
Kaveri tuli vain kysymään kuinka olen jaksanut jo pelkkä kysyminen tuntui tärkeältä.
Viime joulun alla aatonaattona olin kantamassa painavia kauppakasseja kotiinpäin kun yhtäkkiä joku kysyi minulta että tarvitsenko apua. Käännyin ja näin mieshenkilön joka kysyi uudestaan että voiko auttaa. Hän sanoi että oli nähnyt jo kaukaa että tuolla on naisihminen joka tarvitsee apua kassiensa kanssa. Hän auttoi kassien kantamisessa ja minulle tuli tosi hyvä mieli. Harvemmin nykyään tullaan kysymään että tarvitseeko apua. Tämä auttaminen jäi mieleeni. –Nappi
Hei! Minulta jäi kerran siivotessa avaimet asuntoon sisälle tuulen paiskatessa oven kiinni. Tietysti myös puhelin oli sisällä. Vastamuuttanut naapurini tarjosi apuaan käyttämällä minua autollaan hakemassa vara-avaimet ystävältäni muutaman kilometrin päästä. Tämän teon ansiosta alkoi mahtava ystävyys, jossa 30 vuoden ikäero ei tunnu missään. Poikani sai elämäänsä uuden "mummon". –Kaikella on tarkoituksensa
Siitä on vuosia...ja vieläkin muistelen tapahtumaa lämmöllä. Meillä oli neljä pientä lasta siihen aikaan ja olin äärettömän väsynyt ja itkuinen. Olin toki kovin onnellinen, mutta usean lapsen kanssa hääriessä aamusta iltaan väsyin. Mies oli paljon työn takia poissa. Silloin rakkaimmat ystäväni Mari ja Aila yllättivät minut täysin ja totaalisesti. Olin käymässä lasten kanssa isovanhempien luona Itä-Suomessa. Kun palasin kotiin reissusta sain syntymäpäivälahjaksi PUHTAAN KODIN. He olivat mieheni avustuksella tulleet meille ja siivonneet ja vahanneet lattiat jne. Ja luulen että sen mukaan mitä he kertoivat jälkeen päin, hekin olivat saaneet siitä kokemuksesta paljon, niin hauskaa heillä oli ollut yhdessä touhuillessaan. Ja minä muistelen lämmöllä yli 10 vuoden takaista asiaa. Johtuneeko siitä että olemme Vanhoilla päivillä saaneet 3 kk sitten iltätähtemme.
Juuri nyt, kun jäin yllättäen yksin kotiini, hyvä ystäväni tarjosi apuaan autoni korjauksessa. Hänen miehensä korjasi autoni ja hän itse lupautui kuljettamaan minua sillä aikaa kun olen ilman autoa. Tuntuu hyvältä omistaa tällainen ystävä. –Ihmeiden aika ei ole ohi
Tuttavani yllättitäysin tarjotessaan mahdollisuutta lähteä yhteiselle hiihtomatkalle Lappiin. Sain kokemuksen Saariselän erinomaisista laduista ja maisemista. Hän halusi minulle parhaan mahdollisen viikon, ilman vaatimuksia tai taka-ajatuksia. Virkistävä viikko, joka antoi arkeenuusia voimia ja avaruutta ajatusmaailmaan. Edelleen olen yllättynyt miten iso merkitys ja vaikutus tällä on ollut elämässäni. Hyväntekijä voi olla lähempänä luin luuleekaan. –Kuukkeli
Näin minua on autettu Olen vuosien varrella usein saanut apua ilman vaatimuksia. Kymmenen vuotta sitten keväällä 2000 olin monta viikkoa sairaalassa. Ystävni tuli noiden viikkojen aikana joka päivä hoitamaan minua. Päivän tapahtumien jakaminen toivat toivoa ja uskoa parantumiseen. Päivän kuluivat nopeasti ja minulle tuli onnellinen ja kiitollinen mieli. Noiden viikkojen aikana mietin usein, että haluan omalta osaltani lähettää auttamisen kiertämään. Näin on tapahtunut, siilä aina kun huomaan, että joku tarvitsee apua, haluan auttaa. On tapahtunut usein, että olen mennyt aivan ventovieraan luo ja kysynyt kohteliaasti voisinko olla avuksi. Näissä tilanteissa olen huomannut, että auttaminen ilman vaatimuksia tuo molemmille osapuolille iloa ja hyvän mielen. Näin auttaminen ilman vaatimuksia kertautuu ja lähtee kiertämään. –Irmeliini
