Sykemittari kertoo, kuinka hyvin olet palautunut eilisen treenistä. Kännykkä analysoi viime yön unesi laadun. Nettitesti paljastaa veritulppariskin, vaaka kehonkoostumuksen ja kotitesti veren D-vitamiinitason. Ruumiintoimintojen ja elintapojen tarkasta mittaamisesta on tullut muutamassa vuodessa ilmiö. Jos on tottunut käymään korkeintaan joskus vaa’alla, vähemmästäkin hämmentyy. Tarvitseeko hyvinvointia havittelevan todella mitata itseään aamusta iltaan?
– Totutut tavat ohjaavat meitä tekemään asiat robottimaisesti samalla tavalla. Kun näet, mihin aikasi todella kuluu, voit pohtia käyttäytymistäsi, sanoo it-yrittäjä Teemu Arina.
Hän on biohakkeri eli ihminen, joka mittaa itseään aktiivisesti parantaakseen elämäänsä. Itselleen on helppo uskotella liikkuvansa ja nukkuvansa tarpeeksi. Aktiivisuuden mittaaminen voi paljastaa, että istuu vuorokaudessa 12 tuntia mutta nukkuu vain viisi.
– Mitatessa kiinnittää huomiota mitattavaan asiaan. Me esimerkiksi juoksemme töissä portaat kahdeksanteen kerrokseen ihan vapaaehtoisesti.
Arina kerää tietoa muu muassa unensa laadusta ja treenin tehokkuudesta. Hän aloitti itsensä tutkimisen kolme vuotta sitten, kun sai lääkkeet vatsahaavaan.
– Kaivoin lääketieteen tietokannasta kaiken mahdollisen aiheesta. Hypoteesini oli, että tein liian stressaavaa työtä enkä nukkunut tarpeeksi. Siksi kehossani vallitsi tulehdusperäinen epätasapainotila.
Arina laati itselleen parannusohjelman, johon kuului muun muassa tulehdusta vähentävä ruokavalio sekä stressinhallintaa. Hän päätti hankkia välineet, joilla voi mitata ravintoaineiden imeytymistä ja stressin alenemista. Lääkäri hyväksyi Arinan suunnitelman mutta epäili, ettei tämä pystyisi niin vaativaan elämänmuutokseen. Kuuden viikon päästä kivut olivat kadonneet. Uudet elintavat jäivät.
– Usein ihmiset odottavat, että lääkäri korjaa ongelman. Mittaaminen on hyvä tapa ottaa vastuuta terveydestään, Arina sanoo.
Vaikka hän on tutkituttanut myös perinnöllisille sairauksille altistavat geeninsä, hän ei kehota kaikkia törsäämään testeihin ja laitteisiin. Jo puhelinsovelluksilla pääsee pitkälle. Tutkijat suhtautuvat mittaamisvimmaan maltillisesti. Ei siitä haittaa ole, jos tykkää, mutta lukemiin ei kannata suhtautua totuutena.
– Ihmiset saavat aktiivisuusmittareilla arkikäyttöön hyvää tietoa, jonka avulla he pääsevät kartalle käyttäytymisestään. Pitkällä aikavälillä mittari ei usein ole kovin tehokas motivoija, sanoo liikuntafysiologi, Jyväskylän yliopiston tutkija Arto Pesola.
Näin se tehdään
Biohakkeri Teemu Arina kertoo, miten kokemattoman kannattaa aloittaa itsensä mittaaminen.
1. Kokeile ensin helppoja puhelinsovelluksia ja mittareita. Aktiivisuuttaan voi tarkkailla esimerkiksi Moves- ja Human-sovelluksilla, tietokoneella vietettyä aikaa RescueTime -ohjelmalla. Sleep Cycle -sovellus analysoi unta. Jos yöunen laatu kiinnostaa enemmänkin, kannattaa hankkia erillinen laite, kuten Emfit tai Beddit.
2. Osa laitteista, kuten Polarin H7-sykevyö, antaa palautetta saman tien. Sen avulla osaat esimerkiksi treenata oikealla sykealueella. Erikoisempi vehje on Muse-panta, joka mittaa aivosähkökäyrää ja auttaa mielen rauhoittamisessa.
choosemuse.com.
3. Mittaaminen osoittaa, että voit parantaa terveyttäsi pienillä arjen muutoksilla. Voit seurata päivittäisiä tapojasi esimerkiksi HabitBull-sovelluksella.
4. Laitteet ovat myös hyvä keino edistymisen tarkkailuun. Oletko todella nukkunut enemmän? Vilkuiletko yhä liikaa kännykkää?
Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 2/2016
