Nyt tutkittua: Uutta tietoa Alzheimerin taudista ja sikainfluenssaviruksesta (H1N1)

ALZHEIMERIN TAUTI, TYYPIN 3 DIABETES?
Viime vuosina Alzheimerin tautia on alettu pitää ainakin osittain neuroendokrino-logisena tautina, ja eräät tutkijat kutsuvat sitä tyypin 3 sokeritaudiksi. Insuliini säätelee hermovälittäjäaineiden vapautumista hermosynapseissa ja aktivoi oppimiseen ja muistiin liittyviä signaalinvälitysreittejä. Uudet tutkimustulokset osoittavat, että häiriintynyt insuliiniherkkyys saattaa olla osatekijä Alzheimerin taudin synnyssä. Sekä sokeritauti että Alzheimerin tauti ovat merkkejä lisääntyneestä hapetusstressistä, johon liittyy haitallisten AGE-yhdisteiden muodostumista (kehon solujen ”sokeroituminen” eli glykosylaatio). Näitä uusia tutkimushavaintoja olisi syytä alkaa soveltaa heti käytäntöön. Sokeritautia ja kehon solujen sokeroitumista tulisi ennaltaehkäistä jo ajoissa terveellisillä elämäntavoilla ja ravitsemuksella, jotta mahdollista Alzheimerin taudin puhkeamista voitaisiin viivyttää.

Kroner,Z.: The Relationship between Alzheimer’s Disease and Diabetes: Type 3 Diabetes? Alternative Medicine Review. 14(4); 373–378.

UUSI TESTI SAATTAA PALJASTAA SIKAFLUNSSALLE HERKÄT IHMISET
Kanadalaiset ja espanjalaiset tutkijat ovat löytäneet keinon, jolla voidaan seuloa potilaat, jotka ovat herkkiä sikainfluenssavirukselle (H1N1) ja saavat voimakkaita oireita, kuten keuhkokuumeen. He ovat havainneet, että niille potilaille, jotka erittävät runsaasti interleukiini-17-nimistä välittäjäainetta, kehittyy sikainfluenssan vaikea muoto. Interleukini-17 säätelee valkosolujen aktiivisuutta, ja sen kohonnut pitoisuus elimistössä on merkki siitä, että infektio on muuttunut erittäin vakavaksi. Lievästi oirehtivilla potilailla interleukiini-17-määrät elimistössä ovat vähäisiä. Tutkimusryhmä kehittelee uuden havaintonsa pohjalta diagnostista testiä, jolla voitaisiin selvittää ennakolta henkilöt, jotka todennäköisesti saavat viruksesta voimakkaita oireita. Periaatteessa on myös mahdollista estää interleukiini-17:n muodostuminen, jolloin oireet olisivat lievempiä ja lyhytkestoisempia, mikä voisi säästää ihmishenkiä.

Bermejo-Martin, J.F. & de Lejarazu, R.O. & Pumarola, T. jne.: Th1 and Th17 hypercytokinemia as early host response signature in severe pandemic influenza. Critical Care. 13(6):1–11 (2009).

Voi hyvin -lehden Nyt tutkittua palstaa pitää biokemisti, FT Timo Lehto.