Nyt tutkittua: D-vitamiini, lignaanit ja kversetiini

RIITTÄVÄ D-VITAMIININ SAANTI VÄHENTÄÄ KIPULÄÄKKEIDEN TARVETTA
Mayo-klinikan tutkijat ovat havainneet, että kipupotilaat, joilla on alhaiset D-vitamiinitasot, tarvitsevat puolet vähemmän narkoottisia kipulääkkeitä kuin ne, joiden veren D-vitamiini-taso oli normaalia alhaisempi.
D-vitamiinin tiedetään vaikuttavan lihasten ja luuston kuntoon, ja sen puutteen on havaittu heikentävän lihashermojen toimintaa. Suurin osa suomalaisista kärsii talvisin D-vitamiinin puutteesta. Kliiniset laboratoriot ovat äskettäin määritelleet uudelleen D-vitamiinin tavoitetason veressä (80 nmol/l). Käytännössä ainoa keino saada talvisaikaan riittävästi D-vitamiinia Suomen leveysasteella on ottaa sitä purkista.

Turner, M.K. & Hooten, W.M. & Schmidt, J.E. ym.: Prevalence and Clinical Correlates of Vitamin D Inadequacy among Patients with Chronic Pain. Pain Medicine; 9: 979–84 (2009).

RUNSAS LIGNAANIEN KÄYTTÖ HOIKISTAA NAISIA
Naisilla, joilla ravinnon lignaaneista syntyvä veren enterolaktonipitoisuus on hyvä, on havaittavissa keskimäärin 8,5 kg vähemmän rasvaa kehossa kuin naisilla, joilla enterolaktonitasot ovat alhaiset. Saamme lignaaneja ravinnosta muun muassa pellavan siemenistä, kokojyväviljasta, marjoista, vihanneksista ja marjoista.Terveen suoliston bakteerit pystyvät valmistamaan näistä ruoista enterolaktonia, joka imeytyy verenkiertoon ja kudoksiin. Lignaanipitoinen ruoka vaikuttiaa myös edullisesti insuliiniherkkyyteen ja veren sokeriarvoihin. Aiemmissa tutkimuksissa korkeiden veren enterolaktonipitoisuuksien on havaittu ehkäisevän mm. rinta- ja eturauhassyöpää ja hiusten lähtöä naisilla.

Morrisset, A.S & Lemieux, A.& Veilleux, J. ym.: Impact of a lignan-rich diet on adiposity and insulin sensitivity in post-menopausal women. British Journal of Nutrition 2009. [publihed online ahead of print].

KVERSETIINI SUOJAA TULEHDUKSILTA
Kversetiini on polyfenolien ryhmään kuuluva antioksidantti, jota on runsaasti sipuleissa, omenissa, vihreässä teessä ja punaviinissä. Pieniä määriä on vihreissä lehtikasviksissa ja pavuissa. Kversetiini hillitsee tulehdus- ja allergiaprosesseja, joten sitä voidaan käyttää kroonisten tulehdus- ja rappeumasairauksien ennaltaehkäisyssä ja tukihoidossa. Kversetiinillä saattaa olla jopa elinikää pidentävä vaikutus samaan tapaan kuin vähäkalorisella ruokavaliolla.
Normaalisti kversetiiniä saa ruoasta noin 100 milligrammaa päivässä. Ravintolisien kautta sitä voi saada jopa useita grammoja, jolloin sen terapeuttiset vaikutukset voimistuvat. Raskaana olevien naisten on syytä keskustella ensin ravintolisiin perehtyneen terveydenhoidon ammattilaisen kanssa, jos he haluavat käyttää terapeuttisia määriä kversetiiniä.

Boots, A.W. & Haenen, G.R. & Bast, A.: Health effects of quercetin: from antioxidant to nutraceutical. Eur J Pharmacol. 13;585(2–3):325-37(2008).

Voi hyvin -lehden Nyt tutkittua palstaa pitää biokemisti, FT Timo Lehto.