Miten selättää masennus

Jossakin vaiheessa elämääni menin burn outíin ja minulle tulivaikea masennus. Elämä oli yhä helvettiä minulle ja perheelleni, kun mukaan tuli alkoholiongelmat. Siinä meni lähes 12 vuotta. Minulla oli hyvä hoitosuhde itseäni nuoremman psykiatrin kanssa. Hän auttoi uskomaan itseeni ja siitä se lääkityksen ja harrastusten voimin alkoi aurinko paistamaan. Mies auttoi, ettei alkoholi päässyt kuvioihin tulemaan mukaan, mutta ennen kaikkea tein itse päätöksen, että juomisen on loputtava tai se tuhoaa elämäni lopullisesti. Itsari yrityksiäkin ehdin tehdä kahdesti, mutta selvisin. Nyt aurinko paistaa ja vanhenen päivä päivältä. Väliin kauhistuttaa mitä kaikkea olen aikaan saanut! Vesimies

Minulla oli vaikea masennus kun äitini jätti. Tuntui yksinäiseltä, koska olisin tarvinnut tukea. Kun äitini jätti minut kaksi vuotta sitten, rupesin syyttämään itseäni. Miksi juuri minä? Onko se minun syytäni? No sen jälkeen alkoi vakava masennus ja ajattelin itsemurhaa ja viiltelin käsiäni, sain kohtauksia ja mieli oli ihan maassa ja jopa yritin itsemurhaa. No onneksi minulla oli rakas joka rakasti minua todella paljon ja oli tukenani vaikeina aikoina. Olen ennen kuullut ääniäkin mutta en kuule enää, kun on hyvät lääkkeet. Vieläkin on minulla vaikeaa ja olen kahdessa kuukaudessa yrittänyt kaksi kertaa itsemurhaa. Sain uuden lääkkeen niihin ajatuksiini, mutta silti ajattelen itsemurhaa vieläkin ja yritän päivä kerrallaan päästä eteenpäin ja yli niistä.

Selvisin burn out -oireistani pitämällä vuorotteluvapaavuoden, jonka jälkeen en sitten enää palannutkaan takaisin entisiin ympyröihin. Mari

Eipähän ole meikämummo vielä masentunut elämänsä aikana vaikka monenlaisia vastoinkäymisiä ja ikäviä asioita on tullut vastaan. Niistä näköjään selviää masentumatta kun vain porskuttelee eteenpäin ja hyväksyy vastaan tulleet ikävät asiat. Oma puoliso on ollut hyvä tukipilari kaikissa asioissa. Mummeli

Vuonna 2003 jouduin sairaseläkkeelle vakavan depression, burn outin ja muiden sairauksien takia. Samaan aikaan myös invalidisoiduin ja minusta, entisestä taitovoimistelijasta tuli liikuntavammainen. Jouduin jopa opettelemaan uudelleen kävelemään. Pitkäkestoinen terapia, lääkitys ja leikkaukset sekä omista tuntemuksista päivittäin kirjoittaminen nostivat minut mustasta alhosta pintaan. Naispiirini tuki kannatteli minua pahimpien vaiheiden ylitse. Julkaisin vuonna 2004 esikoisrunoteokseni, jonka jälkeen olen kirjoittanut myös kulttuurialan artikkeleita eri julkaisuihin. Koossa on nyt 5 runoteosta, muutama runotaulunäyttely, lausuntatilaisuuksia, yli 80 artikkelia eri lehtiin ynnä muuta. Löysin myös luonnon ja meditaation parantavan voiman. Julia Cameronin teos Tie luovuuteen oli ratkaiseva ilmpulssi kohti valoisaa, uutta elämää. Olen sen avulla toteuttanut kahdeksan unelmaa kymmenestä, joita en olisi entisessä elämässäni kuvitellut koskaan saavuttavani. Sain muun muassa punaisen torpan meren rannalta.

Seronil ja Buspar

Jälkikäteen ajatellen olen tajunnut sairastuneeni masennukseen, kun muutin pois vanhempien luota neljä vuotta sitten. Vaikeampana masennus kesti puolisen vuotta, talven yli. Kevät toi taas uusia voimia ajatella ja pohtia itseään, vaikka nopeasti en olekaan toipunut. Tuo kausi vaikuttaa yhä. Olen käynyt psykologilla ja aloittanut lääkityksen. Ne ovat minua auttaneet suuresti. Muutin myös takaisin vanhempieni luokse ja annoin itselleni luvan tarvita ihmisiä. Nyt pyrin aktiivisesti näkemään iloa elämän pienissä asioissa, olemaan rennompi ja hyväksymään itseni! Kirkasvalolamppu talveksi pöydälle... Ja avointa keskustelua läheisten kanssa. Ja olemista.

Masennuksen läpi täytyy elää. Joku aivan pähkähullu asia tai tunne voi vapauttaa voimavaroja ainakin hetkeksi, jos itselleen antaa luvan sen kokemiseen tai elämiseen. Myös oman itsensä suhteuttaminen maailmankaikkeuden ja ikuisuuden mittasuhteisiin voi auttaa. Vuosituhanten ja äärettömyyden mittasuhteissa omalla pienellä yksilöllisyydellä ei ole paljonkaan merkitystä. Tuhannen vuoden kuluttua olemme kuolleet kumminkin!

No kun en ole selvinnyt masennuksesta. Elämä kohtelee miuta huonosti.

En mitenkään, sairastan vieläkin sitä.

Selvisin masennuksesta ajan kanssa. Luulen, että se oli paras apu. Yritän ehkäistä masennusta positiivisellä ajatustavalla. Elän nyt vain päivän kerrallaan enkä ajattele huomista. Mymmeli

Lenkkeilyä ja salaattiruokia.

Ystävien avulla.

Selvisin masennuksesta ajan kanssa. Oli tärkeää antaa aikaa itsellensä. Lääkitys ja terapia olivat kainalosauvoinani tarvittavan ajan. Sain valtavasti tukea perheeltäni, etenkin aviomieheltäni. Olen saanut myös vertaistukea ryhmässä saman kokeneilta. Arjen askareet pitivät kiinni elämässä. Kesän tulon ja valon lisääntymisen myötä masennus alkoi hellittää. Tärkeää oli ja on käsillä tekeminen kuten neulominen, virkkaaminen ja leipominen. Myös päivittäinen, vähintään puolen tunnin mittainen, ulkoilu valoisan aikaan tuo virkeyttä ja torjuu kaamosmasennusta. Merituulia

Muutin poikaystäväni luo, enkä ollut enää yksinäinen.

Masennuksesta selviää ystävien ja läheisten avulla.

Selvisin masennuksesta, kun sain tietää sairaudestani, joka oli koko masennuksen takana. Kun sain siihen sopivan lääkityksen, elämä helpottui. Sitä ennen mistään masennuslääkkeistä ei ollut yksin apua. Sen jälkeen on ollut niin paljon lisäenergiaa, etten ole jaksanut murehtia menneitä ja pikkujuttuja. Sairautensa aikana oppi korostamaan elämässään, kuinka onnellinen saa olla, kun on taas fyysisesti terve.

Ulkoilin paljon ja yritin nauttia pienistä asioista.

Elämässäni on ollut murrosiästä lähtien ajoittaisia masennusjaksoja. Nuorena niitä vähäteltiin ja kun aloin käyttää alkoholia, se toimi lääkkeenä masennukseen nuoruudessani. Tulin riippuvaiseksi alkoholista ja masennusjaksot alkoivat olla syvempiä. Lopetin alkoholin käytön läheisteni toivomuksesta ja myös itse huomattuani sen, että minusta oli tullut alkoholisti. Raitistuttuani noin 15 vuotta sitten sain masennukseeni ja totuttautumiseen elämiseen raittiina apua AA:sta, jossa käyn edelleen. AA:n löytäminen on hienoimpia asioita, mitä olen löytänyt elämässäni! Raitistuttuani alkoi tulla masennuksen suhteen enemmän vaikeuksia työelämässä joka on hyvin kilpaileva ja kiireinen nykyään, eikä sovi herkille ihmisille. Herkät ihmiset reagoivat ensimmäiseksi, kun yhteiskunta on sairas. Menin lääkäriin, josta sain mielialalääkityksen.

Paras konsti masennuksen voittamiseen on aloittaa tekeminen. Tee päivittäin asioita jotka poikkeaa arkirutiineista. Käy elokuvissa, aloita harrastus, urheile, mitä vain kunhan et istu paikoillaan.

No itse olen ollut tuon rajamailla, mutta nähnyt myös muita pahempia tapauksia. Yhteinen tekijä on että ihminen kokee toisten taholta painetta tai huonommuutta. Täytyisi pystyä irrottautumaan ahdasmielisestä ilmapiiristä ja tuulettua henkisesti poissa arkirutiineista. Tosin tässä oli vain yksi näkökulma asiaan.

Työttömäksi jäädessäni olin aluksi positiivisella mielellä: nyt olisi aikaa hoitaa kaikki tekemättömät asiat, kyllähän niitä töitäkin taas löytyisi. Nopeasti aloin kuitenkin tuntea masentuneisuutta ja turhautumista siitä kun päivät vaan kuluivat, enkä oikein osannut tehdä mitään tai mennä minnekkään. Onneksi löysin melko nopeasti uuden työpaikan, ja elämäniloni palasi töiden myötä. Riksu

Lääkkeillä, terapialla, erilaisissa ryhmissä käynnillä, vertaistuella. Uusiutumista estän lukemalla sopivaa asiaan liittyvää kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita ja vertaistuen voimin. Nainen

Masennukseni iski opiskeluaikana hieman sen jälkeen,kun koulussa puhuttiin asiasta. Unenpuute oli valtava, nukuin pitkin päivää kuljin päivät kuin` zombi. Itsetuhoisia ajatuksiakin oli. Perhe tuki jonkin verran, antoivat vain nukkua. Olin tosi maassa. Hakeuduin itse hoitoon avopuolelle. Yllättävää oli se,että lääkkeistä tuli apua vasta kahdeksan pitkän viikon jälkeen. Olen parantunut nyt masennuksesta, sen voi ymmärtää vain saman kokenut! Nyt ennaltaehkäisen sitä ystävien tuella, ulkoilulla, ansiotyöllä ja talvisin kirkasvalohoidolla. Jos jään työttömäksi,tunnen olevani roska ja masennun. Joten en ole ollut nyt päivääkään työttömänä. Työ,perhe, ystävät ja kehut ovat minulle tärkeitä. Viki71

En ole vieläkään täysin masennuksesta selvinnyt, mutta lääkitys ja elintapojen muutokset ovat auttaneet. Päivittäin syön E-Epa kalanmaksaöljyä, soijapitoisia ruokia jossa on lesitiiniä, ja vältän alkoholia. Terapia tulee vielä jossain vaiheessa avuksi. Apila-898

Masennukseen auttaa juokseminen säällä kuin säällä ja yksin. Pääkoppaa pystyy laittamaan järjestykseen ja olemaan omien ajatusten kanssa.

Sairastin aika pitkään keskivaikeaksi luokiteltua masennusta. Minulle ei suositeltu masennuslääkkeitä psykoositaipumukseni vuoksi, enkä lääkkeitä silloin olisi halunnutkaan. Sain avun masennukseeni, kun kävin Reikikurssin ja aloin hoitaa itseäni lähes päivittäin. Hoitamalla itseäni säännöllisesti ennaltaehkäisen masennuksen uusiutumista. Lisäksi ulkoilen, tapaan ystäviäni ja teen sellaisia asioita, joista pidän. Masennuksesta selvinnyt