Meinklangin tilalla tehdään luomuviiniä rakkaudella

Nuori sukupolvi yhdistää perinteisiä biodynaamisia oppeja nykyaikaiseen tekniikkaan itävaltalaisella Meinklangin viinitilalla.

Mielikuvani itävaltalaisesta luomuviinitilasta on romanttinen: vanhoja rakennuksia, joiden takana viiniköynnösten täyttämät rinteet nousevat. Vapaana juoksevia kanoja ja köynnösten välissä kyntäviä hevosia. Kellarissa ikivanhoja tammitynnyreitä ja puisia puristimia.
Suomalaisen Bioviinikerhon luomuviinimatkan ensimmäinen kohde onkin täysin moderni Meinklangin biodynaaminen viinitila Kaakkois-Itävallassa. Funkkistyylinen umpipiha on keskellä Pamhagen kylää, asvalttikadun varrella. Tilalla yhdistyvät perinteinen biodynaaminen filosofia ja nykyaikainen teknologia.
Modernissa viinikellarissa seisoo kaksi valtavaa betonimunaa. Kumpikin niistä kypsyttää sisällään 12 magnumpullon verran Sankt Laurent -rypäleestä tehtyä punaviiniä. Viinitilan nuori isäntä, Werner Michlits sivelee hellästi munan pintaa. – Munanmuotoisessa astiassa ei ole ollenkaan kulmia, se on harmoninen ja noudattaa kultaisen leikkauksen rakennetta. Muoto on eduksi, koska painaviksi muuttuvat molekyylit pääsevät kiertämään sen sisällä hyvin. Viini on suoraan kosketuksissa vain puhtaaseen betoniin, jonka pinta on ohut. Se sallii viinin hengittää ja saada sopivasti happea. Tammitynnyreistä viini ottaa helposti makua. Haluamme tehdä puhdasta rypäleviiniä, emme tammiviinejä.
Kalliit, noin 3 000 euroa maksavat munat valmistetaan Ranskassa. Niitä on seuraavana päivänä tulossa 50 kappaletta lisää.
Meinklang on Itävallan suurin biodynaaminen viinitila. Vuosittain tuotetaan 350 000 pulloa valko- ja punaviinejä, makeita viinejä ja kuohuviinejä.

Viiniä, olutta ja omenamehua
Kun vierailen Meinklangin tilalla syyskuun puolivälissä, on sadosta korjattu puolet. Suurin osa viininpoimijoista tulee töihin Unkarin puolelta, jonne on päärakennuksesta matkaa vain 500 metriä. Moni 50 poimijasta on Michlitsin perheelle tuttuja jo vuosien takaa ja heistä on tullut ystäviä. Myös tilan kaikki 15 ympärivuotista työntekijää on unkarilaisia. Heille maksetaan täällä Itävallan palkkoja, joten työpaikat ovat hyvin kysyttyjä.
Maatila sijaitsee Burgenlandin viinialueella, sadan kilometrin päässä Wienistä. Jo Werner Michlitsin isovanhemmat viljelivät viiniköynnöksiä myös Unkarissa. Toisen maailmansodan jälkeen maat menetettiin, mutta 1990-luvun alussa maata pystyttiin jälleen ostamaan Unkarin puolelta, jossa suurin osa tilan pelloista nykyisin sijaitsee.
Nyt koko tilan suuruus on noin 1 500 hehtaaria, josta noin 60 on viininviljelyssä. Kaikki köynnökset kasvavat Itävallan puolella, koska Unkarin puolelle mentäessä maa laskee liikaa ja on siksi liian kosteata viiniköynnökselle.
Rypäleiden lisäksi Michlitsin perhe kasvattaa vihanneksia, omenoita ja viljaa, myös vanhoja lajikkeita, kuten spelttiä ja alkuviljaa eli einkornia. Omenoista tehdään omenamehua ja viljoista jauhojen lisäksi olutta, joka valmistetaan maailman ainoassa biodynaamisessa olutpanimossa Salzburgin lähistöllä.

Anna maalle enemmän kuin otat
Luonnon kunnioitus ja pyrkimys ihmisen ja luonnon väliseen harmoniaan näkyvät tilalla kaikessa: viljelyssä, viinin valmistuksessa, karjan kohtelussa, modernien asuin- ja tuotantotilojen arkkitehtuurissa. Lauseet kuten ”Tee kasvista onnellinen sen kasvussa” tai ”Maalle pitää antaa takaisin enemmän kuin mitä siltä otetaan” tai ”Jos annat hyvää energiaasi johonkin, se tuottaa tulosta”, eivät Werner Michlitsin sanomina tunnu ollenkaan naiiveilta.
Hän on kasvanut tähän filosofiaan lapsesta saakka, mutta saanut tottua myös siihen, että monen mielestä esimerkiksi maahan haudattavat, lannalla täytetyt lehmänsarvet ovat täyttä huuhaata.
– Vielä kuusi vuotta sitten meillekin naureskeltiin, mutta nyt asenteet ovat muuttuneet. Moni myöntää nyt, että biodynaaminen viljely on paras tapa auttaa luontoa pysymään tasapainossa. Biodynaamiset viinitilat tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Kokoonnumme tapaamisiin esimerkiksi syys- ja kevätpäiväntasauspäivinä, Werner Michlits kertoo.

Kuunkiertoa ja modernia tekniikkaa
– Vanhempani siirtyivät luomuviljelyyn 17 vuotta sitten, kun he ottivat vastuun tilasta edelliseltä sukupolvelta. Puhdas, elävä maa tuottaa parhaat aromit myös viiniin, Werner Michlits sanoo.
– Seuraava askel otettiin kuusi vuotta sitten, kun siirryimme kokonaan biodynaamiseen Demeter-valvottuun tuotantoon. Yhdistämme perinteiset biodynaamiset opit esimerkiksi kuunkierrosta ja preparaateista nykyaikaiseen, ekologiseen tekniikkaan.
Michlitsin perheen kolme poikaa jakavat nyt työt tilalla: 30-vuotias esikoinen Werner huolehtii viininviljelystä ja valmistuksesta, keskimmäinen pojista koneista ja tekniikasta ja nuorin omenapelloista. Samassa pihapiirissä asuvat vanhemmat ovat edelleen mukana tilan töissä. Pojista Werner on naimisissa, ja hänellä on vaimonsa Angelikan kanssa 4,5- ja 2,5-vuotiaat tyttäret sekä tänä syksynä syntynyt poikavauva..
Musta, pitkäsarvinen angus-lehmä tuijottaa aidan takaa. Lehmillä on biodynaamisessa viljelyssä keskeinen rooli, koska niiden lanta mahdollistaa tilan omavaraisuuden lannoitteiden suhteen.
Meinklangin 300-päinen karja on päässyt kunniakseen myös tilan luomuviinien moderneihin etiketteihin ja pakkauslaatikoihin.
– Etiketin lehmä symboloi ihmisen ja eläimen yhteyttä, hedelmällisyyttä ja lehmän tärkeää asemaa biodynaamisessa viljelyssä, Werner Michlits sanoo.

Lisätietoja: meinklang.at

Mitä luomuviini tarkoittaa?
– Ideana on hyödyntää luonnon omia menetelmiä, jotta viiniköynnöksistä tulee terveitä ja hyväkuntoisia. Silloin ne ovat vastustuskykyisiä ja tuottavat myös maukkaita rypäleitä.
– Luomuviinien rypäleiden kasvatuksessa ei käytetä kemiallisia lannoitteita eikä hyönteisten tai homeen torjunta-aineita. Lannoitus tehdään luonnonlannalla ja kompostimullalla. Tuholaisia torjutaan myrkkyjen sijaan tuholaisia syövillä leppäkertuilla ja muilla hyönteisillä, joita houkutellaan tarhoihin köynnösten välissä kasvavilla houkutuskasveilla.
– Useimmat viljelijät välttävät myös kemiallisten hiivojen käyttöä.
– Luomuviinejä ei manipuloida, joten niissä maistuvat rypäleiden aidot aromit.
– Sallittujen aineiden määrä on huomattavasti pienempi kuin tavallisten viinien valmistuksessa. Esimerkiksi säilöntäaineena käytettävää rikkiä on luomuviineissä keskimäärin noin kolmannes vähemmän.
– Rypäleiden leikkaus ja korjuu tehdään useimmiten suurelta osin käsityönä.
– Luomuviinitiloilla kuormitetaan ympäristöä mahdollisimman vähän ja käytetään energiaa säästäviä menetelmiä.
– Kansainvälinen luomuvalvontajärjestö myöntää luomuviineille sertifikaatteja. Tilojen tuotantoa tarkkaillaan myös kasvukauden aikana ja tuotteista otetaan näytteitä.
- Sertifioinneista huolimatta luomuviinit eroavat toisistaan paljonkin, koska yhtenäisiä asetuksia luomuviineille ei ole. Esimerkiksi rikin määrä vaihtelee. EU:ssa on tekeillä viinejä koskeva luomuasetus, jonka piti valmistua jo tämän vuoden alkupuolella.
– Eniten luomuviinitiloja on Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.

– Biodynaamisessa viljelyssä ja viininvalmistuksessa mennään astetta pidemmälle kuin luomussa.
– Perustana ovat itävaltalaisen antroposofin Rudolf Steinerin (1861–1925) opit luonnon ja ihmisen harmoniasta. Alkuperäiset viljelymenetelmät ja homeopaattiset maanparannuskeinot ovat keskeisiä.
– Maan hedelmällisyyttä vaalitaan kompostoinnin, viherlannoituksen, vuoroviljelyn ja biodynaamisten ruiskutteiden (preparaattien) avulla. Kasveille ruiskutetaan uutteita, jotta niiden ravinnon- ja vedensaanti paranee. Preparaatit valmistetaan esim. lehmän lannasta, luonnonkasveista ja yrteistä.
– Viljelyssä ja viinin valmistuksessa noudatetaan biodynaamista vuotuiskalenteria kuun, tähtien ja planeettojen kiertoineen.
– Luonnon aistiminen ja omat havainnot antavat tietoa yhtä lailla kuin maanviljelyksen ekologian tai uusimpien viljelytekniikoiden ymmärtäminen.
Lisätietoja
bioviini.fi
ekowine.net
luomu.fi
biodyn.fi

Teksti Soila Niklander Kuvat Susa Junnola