Vuosia sitten lottosin omilla numeroilla. Seuraavalla viikolla olin menossa syömään ystäväni kanssa. Hän oli auttanut minua ja halusin korvata sen, joten kutsuin hänet syömään kanssani ja maksoin ruokamme. Olin säästänyt lounasseteleitä millä maksoin ruokamme. Minulla ei ollut rahaa ja tiesin että tililläni oli hieman alle 6€. Ajattelin katsoa tiliäni ennenkuin tapaisin ystäväni. Ajattelin tarkistaa olisiko lotto antanut minulle pienen voiton millä olisin saanut nostaa automaatilta 20 €, jos onni olisi ollut mukana. Automaatilla jalat meinasi pettää alta kun tili osoitti 2 480 € tai sinnepäin. Olin varma että joku tai jokin oli laittanut vahingossa tililleni rahaa ja lähdin etsimään maksuautomaattia mistä näkisin mistä raha oli tullut. Selvisi että veikkaus oli laittanut tililleni 2470€, koska minulla oli ollut 6 ja lisänumero oikein! En ollut koskaan voittanut niin paljon rahaa enkä myöskään jälkikäteen! Ja silloin se tuli todella oikeaan aikaan ja oikealle ihmiselle koska silloin olin rutiköyhä!
Isän kuoleman jälkeen, olen vieläkin sitä mieltä, että minua on onni potkaissut, kun hänet sain isäksi.
Onni potkaisi minua Kuopion Anttilassa vuosia sitten. Olin ottanut osaa arvontaan ja kun nimeni sanottiin, en ollut uskoa korviani. Katselin ympärilleni, että kuka voitti. Tuttavani tönäisi ja sanoi, että mene nyt, sinä voitit viiden minuutin ostoskierroksen. Liike oli minulle vieras, mutta sain kuitenkin kahmituksi noin kolmentuhannen markan tavarat. Joku kysyi minulta jälkeenpäin, että iskikö ahneus. Minä sanoin, että ei, minua hävetti haalia niin paljon tavaraa.
Keväällä ajattelin,että olisi mahtavaa jäädä vuorotteluvapaalle 25 vuoden työputken jälkeen. Ala kuitenkin sellainen,ettei yhtäkkiä oteta tilalle ketään. Kuitenkin,meillä oli jouluna harjoittelija apuna ja myös kesätöihin tulossa. Mutta hän kertoi että hakee kouluihin ja hakikin. Ja ajattelin,että noh, se siitä vuorotteluvapaasta. Kunnesharjoittelija sai tiedon ettei päässytkään mihkään kouluun.ja tietysti kysyin, että jäisikö hän töihin siksi aikaa kun olisin poissa. Ja vastaus oli myönteinen. Ja myös hän oli iloinen, kun järjestyi töitä,kun koulun ovet eivät tällä kertaa auenneet. Ja sitten siltä istumalta työvoimatoimistoon ja nyt olen ollut 2 vikkoa vuorotteluvapaalla. Eli nyt olen kolme kuukautta tekemättä mitään. Ja hienointa on se että nyt ei ole KIIRE! -Tirriäinen
Hei! Elämä yllätti minut viime toukokuun lopussa antamalla elämääni rakkauden. Takana oli raskas vuosi keskenmenoineen ja sen jälkeen koko suhteen päättymisineen. Suhde oli ollut erittäin rikkova ja sen myötä olin jo ”heittänyt pyyhkeen kehiin”. Muutama kuukausi tämän järkkymättömän päätöksen (=elän elämäni itsekseni loppuun) jälkeen sitten törmäsinkin nykyiseen poikaystävääni, enkä edes heti ymmärtänyt tapahtunutta. Rakkauden syttyminen sattui mielettömän hyvään saumaan ja palautti uskoni hyvyyteen. Monet seikat voisivat tehdä suhteestamme mahdottoman, kuten 15 vuoden ikäero (olen häntä vanhempi), välimatka (400 km), elämänkokemusten erilaisuus jne. Mutta olemme molemmat mielestämme löytäneet juuri toisillemme sopivimmat kumppanit. Välillämme on ennenkokematonta läheisyyttä, ymmärrystä ja intohimoa. Olemme onnellisia!
