YKSI KURKISTAA uteliaana oven päältä, toinen tassuttelee piirongin kulmalla. Burmalaisia tipahtelee pehmeästi hyllyiltä ja pöydiltä. Kaikkia kiinnostaa eteiseen tupsahtanut vieras. Sarri Kukkonen esittelee kissaperheensä: Fiona, Seelia, Unikko, Pompom Dalia ja Hugo. Hugo on joukon erakko eikä sitä näy missään. Se ei olekaan burmalainen.
– Sosiaalisia ja uteliaita. Todella hauskaa seuraa. Jos tulen kotiin väsyneenä, kaikki tulevat hyväntuulisina vastaan. Hei, onpa kivaa! Mitäs kokkaat? Spagettikastiketta! Jännää, Sarri kuvailee burmaperheen arkea.
Burmalaiset rouvat muodostavat tiiviin yhteisön. Jos joku kissoista saa pentuja, kaikki osallistuvat jälkeläisten hoitoon. Sarri teettää kissoillaan pentuja harvakseltaan. KODISSA ON meneillään remontti, ja rouvat kiipeilevät innoissaan remonttimiehen olkapäillä. Mitäs sinä nyt naulaat? Kissoille rakennetaan lisää kiipeilyhyllyjä kylpyhuoneeseen.
Kun kelit viilenevät Sarri pukee ohutkarvaiset burmalaiset villaliiveihin. Valjaissa ja hihnoissa on turvallista tutustua takapihan kiipeilymahdollisuuksiin.
BURMAKISSA
- Burman buddhalaistemppeleissä asui näitä kissoja jo 1400-luvulla.
- Eloisa ja leikkisä vanhanakin.
- Kaipaa paljon seuraa. Kannattaa hankkia kaksi kerralla, jos ei halua koko ajan seurustella kissan kanssa.
Lisätietoa: Burmakissan Ystävät, burmat.net
Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 9/2015
