Lääkäri Rauli Mäkelä on juuri tutkinut vastaanotollaan Helsingin Antioksidanttiklinikalla tytön, joka kärsii lievästä atooppisesta ihottumasta. Tyttö on onnekas, sillä tulijoita on vastaanotolle enemmän kuin eläkkeellä oleva Mäkelä pystyy ottamaan vastaan.
Mäkelä on hoitanut lapsia jo vuosikymmeniä funktionaalisen lääketieteen keinoin. Mies sanoo olevansa lastenlääkäreiden joukossa ”outo lintu”, koska hän kyseenalaistaa monia yleisiä hoitokäytäntöjä.
– Vaikka useat tutkimukset jo 1980-luvulla vahvistivat, ettei esimerkiksi kitarisojen leikkaamisesta korvatulehduskierteen katkaisemiseksi ole mitään hyötyä, Suomessa raavitaan yhä edelleen kitarisoja pois kuin liukuhihnalla, Mäkelä sanoo.
– Samoin lapsille juotetaan antibioottiliuoksia tankkiautokaupalla, koska uskotaan, että infektioissa on kyse bakteereista. Antibiootit kyllä tappavat bakteereja, mutta eivät infektiokierteet siihen lopu. Sairastelu kuuluu lapsuuteen ja nuoruuteen. Antibioottikuuri kuukaudessa on liikaa.
Mäkelän mukaan ongelma ei piile bakteereissa, vaan lapsen immuniteettijärjestelmässä.
Kotiruoka kunniaan
Suomalaisten lasten ravitsemus on monessa mielessä kehittynyt huimin askelin: on yllin kyllin ruokaa ja puhdasta vettä. Ne ovat loistavia asioita vaikkapa kehitysmaiden näkövinkkelistä katsottuna.
Mistä sitten hiertää? Ruokayliherkkyydet lisääntyvät vauhdilla ja lapsiperheissä infektiot toisensa jälkeen uuvuttavat paitsi lapset myös heitä hoitavat vanhemmat.
– Mitä enemmän ruokaa tehtäisiin kotona lisäaineettomista raaka-aineista, sitä vähemmän perheen pienimmät saisivat terveydelle haitallisia aineita. Kun välttää eineksiä, karsii samalla myös taloudessa käytetyn sokerin määrää, Mäkelä sanoo.
Kun sairastunut lapsi tulee Rauli Mäkelän vastaanotolle, Mäkelä pohtii, pitääkö potilaan ruokavaliolle tehdä jotakin. Hän punnitsee myös, mitä probiootteja tarvitaan ja millainen vitamiiniohjelma otetaan käyttöön.
– Yllättävää on esimerkiksi se, että sama D-vitamiiniannosmäärä antaa toisella lapsella kelvolliset veriarvot, kun taas toisella arvot ovat täysin pielessä. Vitamiinin imeytymisessä on suuria eroja, hän sanoo.
– Lapsen suolen limakalvo voi olla niin huonossa kunnossa, etteivät mitkään normaalimäärät imeydy kunnolla. Laboratoriokokeet ovat välttämättömiä, jos lapsella on selkeitä terveysongelmia. Lievemmissä tapauksissa annostelen vitamiini- ja hivenaineita ruumiinpainon perusteella.
Lapsen immuniteetin korjaamisessa Rauli Mäkelä vannoo hyviä bakteereita suolistoon istuttavan probioottisen hoidon nimeen. Näin hän on tehnyt jo 1980-luvun alkupuolelta lähtien, vaikka Suomessa räjähdysmäinen probioottien markkinoille tulo tapahtui vasta 1990-luvun puolivälin jälkeen.
– Probioottien tehosta on selkeää näyttöä. Vaikka maitohappobakteereja saa ilman reseptiä, niitä on osattava käyttää. Kuukausien hoito on hyvä tehdä ohjauksessa.
– Esimerkiksi pikkuvauvojen immuunipuolustus pitää herättää varovasti. Heille hoitobakteerit annetaan aluksi niin sanotusssa tapetussa muodossa.
Ruokavalioita tarvitaan
Erilaisten lastensairauksien taustalla olevat ruokayliherkkyydet ovat asia, jota Mäkelän mukaan ei Suomessa vieläkään täysin ymmärretä. Oikeanlaisella ruokavaliohoidolla Mäkelä on pystynyt auttamaan niin ihottumista, suolisto-oireista, liimakorvasta, astmasta kuin migreenistäkin kärsiviä lapsia.
Lasten ruoissa kannattaa välttää sokeria ja keinotekoisia makeutusaineita. Sokerointi laskee ravinnon suojaravinnepitoisuutta ja kiihdyttää hiivojen ja muiden haitallisten pieneliöiden kasvua suoliston normaalissa bakteerikannassa. Erityisesti atooppisesta ihottumasta kärsivät hyötyvät Mäkelän mukaan sokerin välttämisestä heti, koska sokerin syönti häiritsee välttämättömien rasvahappojen aineenvaihduntaa ja seurauksena on ihon tulehtuminen eli punoitus ja kutina.
Mikäli epäilet lapsesi olevan allerginen lehmänmaidolle, voit jättää maitotuotteet pois kahdeksi viikoksi ja turvata riittävän kalsiumin saannin muuten. Jos oireet palaavat altistuksen jälkeen, etsi käsiisi hyvä lastenlääkäri ja kerro havainnoistasi. Älä jatka dieettiä omin päin.
Jos epäilet vilja-allergiaa, keliakiatestin tekeminen on välttämätöntä ennen välttämisruokavalioon ryhtymistä.
Lapsi, jonka vatsa on pahasti sekaisin antibioottikuurien jäljiltä, toipuu yleensä nopeammin, jos hänelle annetaan luontaisesti gluteenittomista viljoista (hirssi, riisi, tattari, maissi, amarantti ja kvinoa) tehtyjä puuroja ja vellejä. Kun vatsa on rauhoittunut, voidaan yleensä palata kotimaisten viljojen käyttöön.
– Ota pienen lapsen vanhempana vastuu lapsesi ruokavaliosta. Ole diplomaattinen, mutta jämäkkä. Parin kolmen vuoden iästä alkaen ruokavaliohoito tulee oleellisesti vaikeammaksi opittujen makutottumusten ja ympäristön paineiden takia.
Rauli Mäkelä on espoolainen korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri. Hän on harjoittanut funktionaalisen lääketieteen opintoja muun muassa Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Meksikossa ja Yhdysvalloissa.
Tukea ravintolisistä
1. Ravintolisistä voi olla apua lapsen infektio- ja allergiakierteen katkaisussa. Lääkärin tai ravitsemusterapeutin valvonnassa voidaan käyttää virallisista saantisuosituksista poikkeavia annoksia.
2. Lapselle sopivia tuotteita ovat esimerkiksi Yliopiston apteekin vitamiini- ja kivennäiskapseli tai lasten Multi-tabs.
3. Probioottinen hoito eli maitohappobakteerikuurit tehostavat lapsen immuunipuolustusta ja hillitsevät allergioita. Maitohappobakteereja saa esimerkiksi Symbioflor-tuotesarjasta ja Gefilus-bakteerituotteista.
4. Välttämättömistä rasvahapoista tärkeimpiä ovat omega-6- ja omega-3-rasvahapot. Helokkiöljyssä ja äidinmaidossa oleva gammalinoleenihappo on esimerkki hoitavasta omega-6-rasvahaposta, kalaöljyissä olevat DHA ja EPA taas hoitavista omega-3-rasvahapoista.
Lue koko artikkeli Voi hyvin -lehdestä 6/2012
