Uni korjaa ja elvyttää ihmisen elimistöä. Sen aikana keho ja etenkin aivot elpyvät valveen aikaisista rasituksista. Yöuni on aivoille elintärkeää siksi, että sen aikana niiden energiavarastot täydentyvät. Näin tapahtuu erityisesti syvän unen aikana. Riittävän pitkä ja hyvä uni onkin useimmille välttämätön, mutta ei kaikille. Unen määrä ei nimittäin välttämättä korvaa sen laatua. Terveyden kannalta unen laatua pidetään nimittäin merkityksellisempänä kuin sen pituutta.
Voidakseen hyvin ihmisen tulee nukkua yön aikana syvää S3- ja S4-unta. S3-unessa sydämen lyöntitiheys, verenpaine ja kehonlämpö laskevat. S4-uni tarkoittaa läpitunkematonta unta, jossa elintoiminnot hidastuvat edelleen. Juuri näiden univaiheiden aikana aivojen energiavarastot täydentyvät. Syvä uni nukutaan pääasiassa ensimmäisten 4-5 nukutun tunnin aikana ja sen osuus on noin neljännes koko yön unesta. Kun herää aamuyöllä, se on merkki siitä, että suurin osa syvästä unesta on nukuttu ja yön unitarve alkaa olla tyydytetty.
Lisäksi REM-uni (Rapid Eye Movements) eli vilkeuni on tärkeää etenkin lasten aivojen kehitykselle. Myöhemmin REM-unta tarvitaan mm. muistin, oppimisen ja mielialan säätelyyn. REM-unta esiintyy yleensä eniten aamuyöstä.
Univajeen katsotaan syntyvän, jos nukkuu yli kaksi tuntia vähemmän kuin mikä on oma henkilökohtainen unen tarve, ja jos näin jatkuu pidempään kuin yhden viikon ajan. Liiasta valvomisesta ei koskaan seuraa mitään hyvää: keskittymiskyky ja reagointikyky kärsivät, oppiminen ja oivaltaminen eivät tahdo sujua, muisti haparoi ja tunteet saattavat nousta pintaan yllättävän voimakkaasti. Liian vähäinen määrä unta aiheuttaa myös mielialan laskua ja monien sairauksien, kuten aikuisiän diabeteksen, sydän- ja verisuonitautien sekä aivoveritulpan sairastumisvaaran lisääntymisen.
Teksti: Pinja Kääriäinen
Lähde: Erkinjuntti, Timo ym: Pidä aivosi kunnossa. WSOY 2009.
