Turvallista syötävää
Kunnollinen sieniruoka tuoksuu ihanalta, maistuu herkulliselta eikä tunnu suussa limaiselta. Sienet ovat maukkaita proteiininlähteitä. Vähäenergiset herkut sisältävät myös runsaasti hivenaineita.
Hyväkin sieniruoka jakaa ihmiset vihaajiin ja rakastajiin. Jos itiöemä ei maita, voi sieniä nauttia myös jauheena, kapseleina tai teenä. Toisia sienet saattavat jopa epäilyttää, sillä joukossa on myös myrkyllisiä lajeja.
– Kaupalliset sienivalmisteet ovat elintarvikkeita, joten valmistaja on vastuussa niiden turvallisuudesta, kertoo Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ylitarkastaja Sanna Viljakainen.
Sienet ovat parhaimmillaan osa monipuolista ruokavaliota. Tuotteiden annosteluohjeita on aina syytä noudattaa. Sienten tuottamat yhdisteet voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen monin tavoin. Niiden avulla on kehitetty myös lääkkeitä. Tunnetuin lienee penisilliini. Parhaillaan tutkitaan, voisiko sieniyhdisteistä olla apua esimerkiksi syövän hoidossa.
Vinkki kaupunkilaisille:
Kaupunkien nurmikoilta voi löytää ihania suomumustesieniä. Laji on syötävä, eikä se aiheuta alkoholin kanssa samanlaista pahoinvointia kuin sukulaisensa harmaamustesieni. Muita kaupunkisienestäjän tärppejä ovat keväiset huhtasienet, valtavat ukonsienet ja ihanat peltoherkkusienet.
Tiede-lehden tutkimuksen mukaan kaupunkisienissä on jopa vähemmän raskasmetalleja kuin metsässä kasvavissa saman lajin itiöemissä. Suurin riski on siinä, että sienen tunnistaa väärin, sillä esimerkiksi valkoinen kärpässieni on tappavan myrkyllinen.
Kasvata kotona:
Jos et ehdi sienimetsään, voit kasvattaa metsän herkkuja vähällä vaivalla vaikka keittiön ikkunalaudalla tai parvekkeella. Myynnissä on sienten kasvatuspaketteja, joiden ohjeilla ruokasienten viljelyn pitäisi onnistua aloittelijaltakin.
Tutun herkkusienen lisäksi kotikokille on tarjolla ainakin siitakkeita ja osterivinokkaita. Siitakkeen kasvatusalustoja voi tilata suoraan muun muassa Polar Shiitakkeelta Rääkkylästä.
Lähipostissa on syytä piipahtaa nopeasti lähetyksen saavuttua, sillä pienet siitakkeet alkavat kasvaa heti, kun paketti lähtee Pohjois-Karjalasta.
Testaa näitäkin herkkuja:
Ruskeat siitakesienet sisältävät lentinaania, jota käytetään Japanissa rohdoksena. Sen uskotaan estävän kasvaimien muodostumista. Siitakesientä on käytetty myös luonnon anti-aging-tuotteena. Sieni on alun perin kotoisin Itä-Aasiasta, mutta sitä viljellään myös Suomessa. Se täytyy kypsentää hyvin, sillä raaka sieni saattaa aiheuttaa iho-oireita.
Vinokasta kolesteroliin. Osterivinokkaalla sanotaan olevan myönteisiä vaikutuksia rasva-aineenvaihduntaan ja kolesteroliin. Sientä kasvaa jopa eteläisimmän Suomen lehdoissa. Osterivinokkaan uskotaan estävän virusten kasvua, joten sitä käytetään myös syyliin.
Pakuria lääkkeeksi. Suomen metsissä kasvavaa sientä pidetään immuunipuolustuksen buusterina. Pakurilla on hoidettu kansanlääkinnässä monia vaivoja Suomessa, Venäjällä ja Kiinassa. Pakurin sisältämän betuliinin on havaittu estävän syöpäsolujen kasvua laboratorio-oloissa.
Lakkakääpää stressiin. Sienten uskotaan jopa tasoittavan tunteita. Japanissa reishinä tunnettua lakkakääpää pidetään mystisenä sienenä, joka lievittää väsymystä ja stressiä. Sienen sanotaan tasapainottavan hormonitoimintaa ja pidentävän elämää. Lakkakääpää voi myös kokeilla univaikeuksien hoitoon.
Älä unohda orakasta. Siiliorakkaan sanotaan stimuloivan aivotoimintaa ja parantavan muistia. Valkoista leijonanharjaa muistuttava itiöemä on myös erinomainen ruokasieni, jota käytetään kiinalaisessa keittiössä. Viljeltyä siiliorakasta voi saada aasialaisista ruokakaupoista.
Koko juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 5/2016
