Halloween-viikonloppu itäsuomalaisessa parin tuhannen asukkaan kunnassa 1990-luvulla. Käynnissä on jahti. Mopoja, pyöriä ja kiihtyneitä nuoria.
Tappouhkauksia sinkoilee. Liikkeellä on noin 30 henkeä. Saaliina on Tiina Luove, yläastetta käyvä pienikokoinen tyttö.
– Sain puhelimeeni onneksi varoituksen, että nyt on hirveä massa liikkeellä eikä kotinurkille kannata mennä. Ajattelin, että ei voi olla todellista. Pakenin kaverini kanssa ojanpohjia pitkin.
Tiina selvisi tilanteesta hengissä kuten monista aiemmistakin. Itsetunto tosin oli nuijittu olemattomaksi. Tiina kärsi paniikkikohtauksista, vatsavaivoista ja selittämättömistä fyysisistä kivuista. Hän oli masentunut ja ahdistunut. Tiina piilotteli mustelmiaan, jotka olivat tulleet jääkiekkomailoista, kepeistä tai kivistä.
Paniikkikohtaukset ovat ominaisia paniikkihäiriölle. Millainen on paniikkihäiriö?
Koulukiusaaminen alkoi ensimmäisellä luokalla
Kiusaaminen alkoi heti ensimmäisellä luokalla. Tiina muutti uusperheensä kanssa paikkakunnalle, jota hän kutsuu nyt Junttilaksi. Tyttö ei tuntenut koulussa ketään. Hän oli pieni ja arka.
– Ensimmäisellä kouluviikolla minua alettiin kutsua Pikku-Tiinaksi, ja siitä se lähti. Tavaroitani piiloteltiin. Pulpettiini laitettiin salaa toisten tavaroita ja minua syytettiin varkaaksi. Vessaan en uskaltanut mennä, koska joku oli aina tiirikoimassa ovea auki.
Kiusaaminen voi jättää pysyvät psyykkiset arvet - lisätietoa kiusaamisen aiheuttamista arvista
Tiina kertoi kohtelusta opettajalle, joka ei puuttunut asiaan. Opettajankin mielestä Tiina oli hieman outo, joten kiusaaminen oli tavallaan ymmärrettävää.
Tiina kärsi lukihäiriöstä ja oppimisvaikeuksista. Hän putosi kärryiltä matematiikan ja englannin tunneilla. Sen sijaan että opettajat olisivat auttaneet ja tukeneet, he aloittivatkin henkisen hiillostuksen.
– Kuulin lukemattomia kertoja, ettei minusta tule mitään enkä opi mitään. Englannin tunnilla opettaja odotti vastaustani vaikka kuinka kauan piinaavan hiljaisuuden vallitessa. Koulukaverit ilkkuivat.
Kiusaamiseen ei puututtu
Tiinan kotiväki ei puuttunut kiusaamiseen vaan piti sitä jollain tapaa itse ansaittuna. Ainoat turvalliset aikuiset elämässä olivat mummo ja ukki. Hekin olivat voimattomia kiusaamisen kierteessä.
Junttilan kylässä kaikki tiesivät Tiinan ja jokaisella näytti olevan oikeus haukkua häntä avoimesti.
– Tunsin olevani kuin elinkautisvanki. Jouduin elämään täysin näiden ihmisten armoilla. Kotona oli omat ongelmansa.
Näin tunnistat koulukiusaamisen ja autat lasta
Silti Tiina taisteli. Hän laittoi hiuksiinsa rastat ja ryhtyi kasvissyöjäksi. Tällaiset ratkaisut olivat Junttilassa tavattomia. Kiusaaminen kiihtyi yläasteella.
Kun Tiina esiintyi paikallislehden sivulla, lehtiä poltettiin koulun pihalla nuotiolla. Opettajat käänsivät selkänsä. Rehtorin mielestä Tiina oli liian erilainen.
Koulussa keittäjät valittivat kalliista ja hankalasta kasvisruokavaliosta. Mutta Tiina jatkoi valitsemallaan tiellä.
Hän liittyi luonnonsuojelujärjestöön ja ryhtyi SPR:n vapaaehtoiseksi.
– Huudeltiin, että mikä hippi yrität olla.
Voimat loppuivat
Kun rakas mummo kuoli, yläastetta käyvän Tiinan voimat loppuivat. Hän harkitsi itsemurhaa. Rekan alle? Lääkkeitä?
Onneksi ukki soitti juuri sinä päivänä, jona Tiina aikoi toteuttaa aikeensa.
– Hän sanoi noutavansa minut autolla koulun jälkeen. Tajusin, ettei elämä voi olla tässä. En voi jättää ukkia niin suureen suruun.
Kiusattu kärsii vielä aikuisena - keho muistaa traumat
Tiina hakeutui koulukuraattorin puheille. Kuraattori kuunteli vaitonaisena kaksi tuntia ja tyrmistyi.
Tiina sai masennuslääkkeitä ja aloitti terapian, jossa hän kävi lähes yhdeksän vuotta. Itsetunto rakentui hitaasti pala palalta. Koulu ja kylä pysyivät samoina.
Painajainen päättyi
Painajainen päättyi yhdeksännen luokan kevätjuhlaan. Kiusaajat pokkasivat paikallisten yrittäjien stipendejä. Opettajat hymyilivät. Tiinan päästötodistuksen keskiarvo oli 7,1.
– Seurasin hymyillen sitä sirkusta. Olin valtavan helpottunut ja vihdoin vapaa!
Tiina on asunut ja tehnyt töitä Turkissa, joten hän puhuu sujuvaa turkkia. Lahjakas nainen tähtää kansainvälisiin tehtäviin. Taannoin englannin opettaja kehui hänen kielitaitoaan.
– Elämässäni on paljon hyvää. Haluan toimia heikompien hyväksi. Pystyn helposti asettumaan heidän asemaansa.
Kiusaaminen on kaikkien vastuulla
- Yksi koululainen kymmenestä joutuu kiusatuksi Suomessa. 100 000 ihmistä kokee päivittäin kiusaamista töissä.
- Kiusaaminen on ryhmäilmiö. Myös passiiviset sivustaseuraajat ovat osallisia. Kiusaamiseen tulee aina puuttua, kun sitä havaitsee.
- Kiusaaminen on rikos, kun se täyttää lainsäädännössä rikokselle asetetut tunnusmerkit, kuten laittoman uhkauksen.
Lähteet: Mannerheimin Lastensuojeluliitto, mll.fi ja Työterveyslaitos ja ttl.fi.
Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 8/2015
