Käsien elekieli kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ymmärrät heti toisen viestin, jos hän seisoo kädet puuskassa, nyrkissä tai kädet hikoillen. Käsivarret ristissä rinnan edessä kertovat, että nyt haluan pitää välimatkaa. Rennosti avoimena käsivarsiaan pitävä ihminen näyttää vastaanottavaiselta ja pelottomalta.
Kädet ilmaisevat sydämellistä energiaa halauksen, kosketuksen ja hyväilemisen kautta. Käsillä voidaan myös välittää parantavaa energiaa. Kosketus onkin ihmiselle elintärkeää. Jäykät, kipeät tai kylmät kädet voivat olla merkki siitä, että oma toiminta tai tunteiden ilmaisu tuntuu vastahakoiselta. Käden muodosta, ihosta ja sormien pituuksista voi tehdä jopa luonneanalyysejä.
Staattinen ja yksipuolinen työ laittaa kädet kovalle rasitukselle, sillä se heikentää ääreisverenkiertoa. Näyttöpäätteellä työskentelevän yleisin vaiva on hiirikäsi. Se on yleisnimitys monenlaisille oireille, esimerkiksi sormien tikkuilulle, rannekivulle, käden väsymiselle, kömpelyydelle ja puutumiselle.
Rannekanavaoireyhtymän taas huomaa öisin peukalon, keskisormen ja etusormen puutumisena, kun ranteen ahtaan karpaalitunnelin keskihermo joutuu pinteeseen. Ravistelu helpottaa tuntemuksia. Vaivasta kärsivät useimmiten keski-ikäiset ja sitä vanhemmat naiset.
Golfkyynärpääksi kutsutaan kyynärpään sisäsivulla olevaa kiputilaa ja tenniskyynärpääksi ulkosivulla tuntuvaa paikallista kipua. Kyseessä on eräänlainen jännetupentulehdus. Tenniskyynärpäätä voi ehkäistä välttämällä yksipuolista, kierron ja puristuksen yhdistävää liikettä. Hanki rannetukia tukemaan ranne keskiasentoon ja vältä kylmää sekä tärinää.
Valitse nämä:
1. Ergonomia. Hiirikäsi on helposti uusiutuva vaiva, joten tarkistuta pöytäsi etäisyys ja tuolisi korkeus työfysioterapeutilla. Kyynärvarren tulisi olla 90 asteen kulmassa pöytään nähden ja ranteella pitää olla hyvä tuki. Pidä ranne mahdollisimman suorana.
2. Suoliston hyvinvointi. Luontaishoitajat uskovat, että reumalla ja suolistolla on yhteys. Paasto helpottaa niveltulehduksen oireita, mutta kivut palaavat paaston jälkeen, jollei tee ruokaremonttia. Reumaatikoille suositellaan kasvispainotteista ruokavaliota sekä maitohappobakteerien, vitamiinien ja hivenaineiden nauttimista. Voit kokeilla kurkumaa, inkivääriä, ruusunmarjaa, vihersimpukkauutetta ja rikkiä sisältävää MSM-jauhetta hillitsemään tulehdusta.
3. Fysioterapia. Käden rasitusvammoja hoidetaan ensisijaisesti levolla, mutta fysioterapeutti pystyy käsittelemään käden kudoksia, jotta verenkiertoa ja liikeratoja pystytään ylläpitämään. Myös niska-hartiaseutu kaipaa usein käsittelyä.
Vältä näitä:
1. Ylipaino ja tupakointi. Tupakointi lisää nivelreuman ja käsivammojen riskiä, sillä se heikentää aineen-vaihduntaa. Ylipaino ja turvotus ahtauttavat ranteen karpaalitunnelia. Vähäsuolainen ravinto vähentää turvotusta.
2. Gluteeni. Gluteenipitoiset viljat eli vehnä, ohra ja ruis aiheuttavat luontaishoitajien mukaan elimistössä tulehdusta. Muutamalla prosentilla kroonista reumaa sairastavista voi taustalla ainakin osaksi olla ruoka-aineallergia. Viljoja ei kuitenkaan saisi jättää pois ennen kuin mahdollinen keliakia on suljettu tutkimuksella pois. Koululääketiede kieltää reumaatikoilta vain vehnän käytön.
3. Stressi. Tietoinen, hyväksyvä läsnäolo on harjoiteltavissa esimerkiksi mindfulness-metodin avulla. Jos kärsit kivuista, opit katselemaan kipuasi rauhallisemmin, puolueettomammin ja myötätuntoisemmin niin, etteivät pelon, vihan ja itsesäälin tunteet saa mielestä ylivaltaa.
Kokeile
Käden rasitusvammoja voi ennaltaehkäistä päivittäisellä venyttely- ja taukojumpparutiinilla. Ota tavaksi nousta ylös joka tunti 1–2 minuutin ajaksi. Yhdistä venyttely vaikka kahvi-taukoon. Ojenna hiirikätesi ja käännä kämmenpuoli alaspäin. Paina kämmentä voimakkaasti pöytää vasten niin, että venytys tuntuu ranteen sisäpuolella. Pyörittele käsiä laajassa kaaressa ympäri molempiin suuntiin.
Asiantuntijana: DBC-Klinikan OMT-fysioterapeutti Olli Jokitalo.
Lähteet:
• reumaliitto.fi
• Mäkelä, Rauli: Reuma ja niveltulehdukset – luonnonmukainen hoito. Minerva 2008.
• Shapiro, Deb: Kehosi paljastaa mielesi. Basam Books 2009.
Artikkeli on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 8/2011
