Terveys

Koko keho kuntoon, osa 2/10: Silmät ja korvat

Anna lepohetkiä silmillesi ja korvillesi. Aistit nauttivat myös luonnossa liikkumisesta.

Teksti Taru Jussila
Kuvat Johanna Myllymäki
24.2.2011 Voi hyvin

Silmistä näkee tunteet. Tunteet vaikuttavat myös siihen, mitä ja miten ihminen näkee ja kuulee. Kiinalaiset uskovat, että näemme silmillämme enemmän kuin tiedostamme näkevämme. He sanovat, että silmät näkevät pimeässä taivaan mysteerin ja havaitsevat oikean elämän tien.

Korva-akupunktio perustuu ajatukseen siitä, että korva on mikrosysteemi, jossa on yli sata pistettä, jotka edustavat kehon eri osia. Korvan pisteitä hieromalla ja painelemalla voidaan hoitaa kaikkia kehon osia. Korvien hieronta myös rentouttaa.

Herkkiä näkö- ja kuuloaisteja on helppo haavoittaa, eikä niihin tulleita vaurioita voi aina korjata. Näkö voi heiketä esimerkiksi pitkäaikaisesta kortisonin käytöstä. Useimmiten silmät oireilevat ärtymällä ja väsymällä. Tämä voi johtua esimerkiksi silmien kuivumisesta ja lukulasien puutteesta. Työpaikoilla ei aiheudu kuulovammoja enää niin paljon kuin ennen, sitä vastoin kuulo vaurioituu entistä useammin vapaalla ja harrastusten parissa. Noin 15 prosentilla suomalaisista on jonkinlainen meluvamma.

Näköön ja kuuloon liittyvät ongelmat voivat olla yhteydessä tukahdutettuun tunteeseen tai pelkoon. Traumaattinen kokemus tai epämiellyttävän asian näkeminen tai kuuleminen voi vaikuttaa aistimuksiin. Silloin näkö tai kuulo vääristyy. Ihminen voi lakata näkemästä tai kuulemasta ikäviä asioita osittain tai kokonaan. Kuulo- ja näkövaikeudet voivat olla myös keino paeta omia tunteitaan, sisäistä ääntään tai muita ihmisiä.

Vältä näitä:

Ylipaino. Liiku ja syö hyvin, jotta et sairastuisi diabetekseen. Diabetes vaikuttaa mykiöön ja verkkokalvoon ja voi aiheuttaa lukuisia silmäongelmia.

Jähmettyminen laitteiden seuraan. Jatkuva tietokoneen ja television tuijottaminen sekä televisiosta kantautuva melu eivät tee hyvää näkö- ja kuuloaisteille. Silmät ja korvat tarvitsevat lepoa ja palautumisaikaa.

Tupakointi. Silmänpohjan ikärappeuma on yleisempi tupakoitsijoilla. Yhdessä kohonneen verenpaineen kanssa tupakointi voi vaikuttaa myös sisäkorvan aineenvaihduntaan ja aivoverisuoniin.

Valitse nämä:

Aurinko- ja suojalasit tarvittavissa tilanteissa. Korvatulpat tai kuulosuojaimet kovaäänisissä musiikkitapahtumissa ja harrastuksissa, kuten moottoriurheilussa ja ammunnassa.

Monipuolinen ruoka. Terveet elämäntavat vaikuttavat myös silmien ja korvien terveyteen. Sinkki ehkäisee silmänpohjan ikärappeumaa. Sinkkiä saa täysjyväviljasta, pähkinöistä, siemenistä ja jogurtista. Foolihappo voi parantaa hieman kuuloa. Hedelmät ja pinaatti ovat hyviä foolihapon lähteitä.

Lepohetket silmille. Silmät kuivuvat helposti tietokoneen äärellä. Katso välillä kaukaisuuteen tai sulje silmät hetkeksi. Suuntaa työpisteesi valaistus siten, ettei siitä aiheudu turhia varjoja. Huolehdi, että valaistusta on riittävästi, jotta et joudu siristelemään sen vuoksi.

Kokeile

1. Lähde työpäivän jälkeen ulos luontoon. Silmien ärsyyntymisen syy on usein huonossa ilmassa. Luonnossa lepää myös mieli.

2. Helli itseäsi säännöllisesti hiljaisuudella. Melu ei ole hyväksi korville, mutta se vaikuttaa terveyteen myös laajemmin. Sillä on vaikutusta sydämen lyöntitiheyteen, verenpaineeseen ja hengitystiheyteen. Melu voi vaikuttaa myös keskittymiskykyyn, ärtymyskynnykseen ja uneen.

Näkö- ja kuulofaktaa

- Lukulasit tulevat tarpeellisiksi, kun toinen "silmä-kameran" linsseistä, mykiö, ei enää tarkennu lähelle.

- Piilolinssit nostavat silmätulehdusriskin yhdeksän-kertaiseksi. Silmän sarveiskalvon tulehduksien syyn uskotaan olevan pitkään silmässä pidettävien piilolinssien nopeassa yleistymisessä.

- Jo 40 ikävuoden jälkeen silmälääkärillä olisi hyvä käydä vähintään viiden vuoden välein, vaikka ei mitään oireita tai näkövaikeuksia olisikaan. Glaukooma eli silmänpainetauti on salakavala ja varsin yleinen näkökykyyn vaikuttava sairaus. Se on yleensä oireeton, kunnes näköön on jo tullut pysyviä vaurioita. Sen voi havaita vain silmälääkärin tarkastuksessa.

- Korvassa sijaitsevien 25 000 aistinkarvasolun määrä alkaa kääntyä laskuun jo kymmenestä ikävuodesta alkaen. Nämä kuulemiseen tarvittavat solut eivät ole uusiutuvia. Niiden palauttamiseksi ei ole ainakaan vielä mitään keinoa.

- Karvasoluja osataan nykyisin kasvattaa laboratorio-olosuhteissa kantasoluista. Tulevaisuudessa tuhoutuneet karvasolut kenties osataan korvata uusilla.

Lähteet:

• Dosentti, HUS:n Kuulokeskuksen osastonylilääkäri Antti Aarnisalo

• Professori, HUS:n Silmätautien klinikan osastonylilääkäri Timo Tervo

• Archives of Ophthalmology

• Shapiro, Deb: Kehosi paljastaa mielesi. Basam Books 2009.

Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi