Jos näet kauniin maiseman, älä kiirehdi nappaamaan siitä kuvaa. Pysähdy ja tunnustele, mikä maisemassa koskettaa. Mikä saa sinut läsnä olevaksi? Mitä tunnet kehossasi? Nauti myönteisestä olemisen kokemuksesta.
− Toisista ihmisistäkin voi saada voimaa, mutta ihmiset tuottavat myös pettymyksiä. Luonto ei koskaan sano, että mulla on nyt kiire, ekopsykologi Kirsi Salonen toteaa.
Kirsi auttaa ekopsykologian keinoilla muun muassa masennuksesta tai ihmissuhdevaikeuksista kärsiviä.
Ympäristö vaikuttaa meihin koko ajan, vaikka usein emme sitä tiedosta. Se on kuin viitekehys, jossa leijumme kuin avaruudessa.
− Helposti ajatellaan, että vain ihmisten välinen vuorovaikutus on se terapeuttinen juttu, joka auttaa, parantaa ja hoitaa. Fyysinen ympäristö vaikuttaa meihin ihan yhtä paljon, Kirsi sanoo.
Anna aisteille ohjat
Mindfulness-tekniikoista on viime aikoina puhuttu paljon. Kirsi Salonen kehitti mindfulnessista luonnon huomioivan version, jossa on jotakin samaa kuin alkuperäisessä: ollaan läsnä paikassa, niin fyysisesti kuin mielen tasolla. Erojakin on.
− Tavallinen mindfulness pysyy vain kehomielessä, ja ympäristö jää toisarvoiseksi. Ekologisessa mindfulnessissa sen sijaan annetaan maiseman tulla mukaan kehomieleen.
− Havaitaan ja hengitellään itselle sopivaa maisemaa, saadaan siitä jotakin itselle. Pitää vain osata tunnistaa, mitä näkee, kokee ja havaitsee.
Pieni harjoitus voisi olla vaikka tällainen: Lähde ulos. Anna aistihavaintojen viedä sinut paikkaan, joka tuntuu sillä hetkellä sopivalta. Aisti, miltä siellä kuulostaa. Tunnustele, missä on mukava istua, mitä on hyvä hypistellä. Luota ainoastaan aistihavaintoihin. Jos ajatuksia tulee, anna niiden tulla ja mennä.
Japanissa otetaan metsäkylpyjä
Japanilaiset ovat viime vuosina paneutuneet luontokokemukseen lääketieteellisesti. Kaikki muuttujat on vakioitu, ja metsässä oleskelun jälkeen syljestä on mitattu muun muassa stressihormoni kortosolin tasot.
Fysiologiset muutokset näkyvät jo muutaman minuutin jälkeen. Verenpaine laskee, sydämen syke rauhoittuu ja kortisolin määrä vähenee.
Japanilaistutkimusten mukaan jo 15 minuutin luontokokemus vaikuttaa, ja kaupunkipuistokin riittää.
− Ei tarvitse olla luontoihminen tai erityisesti ihastella ympäröivää maisemaa. Käveleminen ja oleminen riittävät, Kirsi kertoo.
Japanissa lääkäri voi kirjoittaa reseptillisen metsäkylpyjä eli shinrin-yokuja.
− Meillä puhutaan vain virkistyskäytöstä. Se on vähättelevä termi. Kuin vertaisi luontoa konsertissa tai elokuvissa käyntiin: kiva pikku harrastus niille, jotka siitä tykkäävät.
− Puhuisin virkistyksen sijaan hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista. Luontoympäristöllä kun todella on terveyttä parantavia terapeuttisia vaikutuksia, muun muassa ahdistukseen.
