Hyvä uni hoitaa terveyttäsi

Kun nukut kunnolla, lataat uutta energiaa, parannat vastustuskykyä ja ehkäiset jopa masennusta ja ylipainoa.

Mikä on tarpeeksi unta?

Terve aikuinen tarvitsee keskimäärin 7–8 tuntia unta vuorokaudessa.

Luontainen unentarve vaihtelee yksilöittäin ja määräytyy pitkälti myös geneettisesti. Elämäntilanteet vaikuttavat unentarpeeseen. Esimerkiksi fyysinen rasitus, rasittava työvaihe, jokin suuri muutos elämässä tai sairaus- ja toipilasaika lisäävät unentarvetta.

Jo 1970-luvun lopussa todettiin, että 7–8 tuntia on optimaalinen unen määrä, jos tavoitellaan pitkää ikää. Tätä pidempi tai lyhyempi yöuni on haitaksi. Jatkuva kymmenen tunnin nukkuminen ei lisää unen terveyshyötyjä.

7–8 tunnin uni takaa myös parhaan suoriutumisen tehtävissä, jotka vaativat aivotyöskentelyä ja oppimista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa sekä keskimääräistä lyhempään (6 tuntia tai alle) että pidempään (9 tuntia tai enemmän) nukkuvat suoriutuivat kognitiivisissa testeissä huonommin kuin 7–8 tuntia nukkuvat.

Tuoreessa suomalaistutkimuksessa todettiin, että pitkäunisuus (yli 9 tuntia) lisää ylipainoisen diabetesriskiä. Myös lyhyet yöunet on yhdistetty diabetesriskiin.

Mitä tarkoittavat univaje ja unihäiriö?

Univaje: Jos nukkuu reilun viikon ajan joka yö pari tuntia vähemmän kuin normaalisti. Univaje korjaantuu yleensä korvausunella eli nukkumalla esimerkiksi viikonloppuna muutaman ylimääräisen tunnin. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka esimerkiksi teini-ikäisten viikonloppunukkuminen vähentää univelkaa, saattaa uni-valverytmi mennä pahasti sekaisin.

Unihäiriö: Pitkäkestoinen, viikkoja kestänyt unihäiriö, kuten unettomuus, ei kuulu normaalielämään. Hae apua lääkäriltä. Unettomuudella ei ole yksiselitteistä määritelmää, mutta sen oireina pidetään nukahtamisvaikeuksia, katkonaista unta, liian varhaista heräämistä ja sitä, että uni on huonolaatuista ja virkistämätöntä. Olennaista määrittelyssä on, katsooko henkilö itse kärsivänsä näistä oireista.

Entä päivänokoset?

Moni ei uskalla ottaa päivänokosia silloinkaan, kun siihen olisi mahdollisuus. Meille on opetettu, että nokoset haittaavat yöunta. Nykytutkijat ovat toista mieltä:

– Päiväunista ei ole haittaa, jos ne eivät ole liian pitkät (enintään 40 minuuttia) ja ne ajoittuvat alkuiltapäivään. Tyypillinen uneton ei pysty nukkumaan myöskään päiväunia. Eli asiat ovat kunnossa, jos kykenee ottamaan nokkaunet. Niistä ei ole haittaa, vaikka tilapäisesti nukkuisikin huonosti yöllä, sanoo LKT, neurologian dosentti Markku Partinen.

– Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan iäkkäiden ihmisten iltapäivätorkut eivät yleensä heikennä yöunta. Torkkujen pituus vaihteli 20 minuutista puoleentoista tuntiin. Tutkimuksessa havaittiin, että ikäihmisten kognitiiviset kyvyt paranivat iltaisin selvästi, kun he ottivat iltapäivänokoset, kertoo professori, ylilääkäri Sirkka-Liisa Kivelä, joka on tutkinut iäkkäiden unettomuuteen ja masennukseen liittyviä asioita 1980-luvulta lähtien.

– Olemme soveltaneet näitä oppeja vanhusten hoitolaitoksissa ja kotona siten, että kannustamme iäkkäitä nukahtelemaan iltapäivisin. Etenkin dementiaa ja muistisairauksia potevien kanssa olemme saaneet hämmästyttävän hyviä tuloksia yhdistämällä iltapäivätorkut ja melatoniinihoidon. Yhdistelmä on edistänyt hyvää yöunta paremmin kuin pelkkä melatoniinihoito, Kivelä kertoo.