Treeni ja ravinto

Hyönteisruoka on täällä!

Paahdettuun kenttäsirkkaan tulee himo. Se on rapeaa ja yrttistä, hyvää! Nyt hyönteisleipää saa ostaa Suomestakin.

Teksti Päivi Anttila
Kuvat Satu Kemppainen
24.11.2017 Voi hyvin

Hyönteiskokkailija Topi Kaireniuksen lempiötökkä on Argentiinan  torakka. Mustia, kolmesenttisiä veijareita kasvaa muovilaatikossa Topin keittiössä. 

Niin myös pyrähteleviä kenttäsirkkoja ja laiskasti luikertelevia jättijauhomatoja.

 – Torakka viihtyy vaatimattomissa oloissa. Se kasvaa kauraryyneillä, ja sen lihan maku muistuttaa joulukinkkua, Topi esittelee. 

Kairenius on askelen edellä ravintofilosofiassaan, sillä hyönteiset ovat merkittävä tulevaisuuden proteiininlähde.

EU:n uuselintarvikelakimuutoksen myötä kasvatettujen hyönteisten myynti ihmisen ravinnoksi tuli lailliseksi 1.11.2017. 

Hollannissa ollaan jo pidemmällä. Siellä hyönteisiä tarjoillaan ravintoloissa ja myydään eineksinä muun muassa Insecta-tuotenimellä.

Fazer toi pääkaupunkiseudun myymäläleipomoihinsa maailman ensimmäisen hyönteisleivän 24.11. Sen nimi on Fazer Sirkkaleipä.

Syöt hyönteisiä myös viljoissa ja hedelmissä

Turha nyrpistellä nenää. Syömme jo nyt noin 430 hyönteistä vuodessa esimerkiksi viljojen, hedelmien, kaakaon ja marjojen mukana. Maapallon väestä pari miljardia popsii hyönteisiä.

Yleisimmin arvellaan keiteltävän kulkusirkkoja ja perhosten toukkia. Valinnanvaraa olisi: ainakin parituhatta hyönteislajia soveltuu ihmisravinnoksi.

Valvotusti sisätiloissa kasvatettavat hyönteiset ovat lihantuotantoon verrattuna edullisia, eettisiä ja ekologisia. Niiden tehotuotanto ei tuhlaa vettä eikä laidunmaata. Hyönteiset ­lisääntyvät tehokkaasti vaikka kontissa, jonka voi tarpeen tullen kuljettaa nälänhätäalueille. Sirkoissa on proteiinia 19–23 grammaa sadassa grammassa, jauhossa peräti 70 grammaa.

Kotisirkoista saa myös B12-vitamiinia ja kosolti omega-rasvahappoja kalojen tavoin. Neljä sirkkaa vastaa kalsiuminlähteenä lasillista maitoa.

Hyönteisjauhoa voi käyttää pitsataikinassa

Heinäsirkat ovat Topille tuttuja myös kameran linssin takaa. Hyönteiskuvausta hän harrasti jo ennen hyönteiskokkailua.

Kun lasten monet allergiat pakottivat etsimään vaihtoehtoisia proteiininlähteitä, Topin mieleen tulivat Meksikossa tarjoillut chilimaustetut sirkat. 

Netistä löytyi hyönteisravinnon tutkijoita ja hollantilainen kauppa, josta saattoi tilata kotitarpeisiin hyönteistuotteita.

Topi neuvoo kotikokkia aloittamaan kuivatuista hyönteisistä tai jauhoista. Jauhoa voi käyttää vaikka pitsataikinassa niin, että korvaa liki puolet vehnäjauhoista sirkkajauhoilla. Rukiinmakuinen pohja maistuu lapsillekin. 

– Jos haluat elämyksiä, hanki hyönteisterraario tai toukkien kasvatusastia ja osta lemmikkikaupasta rasiallinen kenttäsirkkoja. Ne kasvavat tyytyväisinä kaurahiutaleilla, salaatinlehdellä ja porkkananpaloilla, kuten jauhomadotkin.

 Topi vinkkaa laittamaan tuoreet torakat hetkeksi pakkaseen ennen valmistamista. Horteiset torakat kuolevat nopeasti kiehuvassa vedessä, jossa niitä keitellään vartin verran. 

Sen jälkeen perataan niskapanssari ja terävät raajat. Katkaravun kaltaista harmaata, proteiinipitoista lihaa voi käyttää vaikka kastikkeissa tai vokeissa. 

Ja täytyyhän hyönteiskokin kotona olla myös pari lemmikkisirkkaa. Tum ja Orange ovat australialaisia kummitussirkkoja. Niitä ei pataan laiteta. 

Lue lisää: koiramies.fi, delibugs.nl ja Lena Huldén: Minikarjaa - Hyönteiset ruokana. Like 2015.

Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi