VH0113 Paahenkkari

Henkka Hyppönen: Mietiskely ja meditointi auttavat työpaineissa

Yritysvalmentaja ammentaa voimaa mielenharjoituksista, huumorista ja kuntoilusta.

Tämän kuten jokaisen aamunsa Henkka Hyppönen on aloittanut puolen tunnin meditaatiolla, istunut alas ja tyhjentänyt mielen hengitysharjoituksilla.
– Tutustuin meditaatioon 1990-luvun alussa uteliaisuuden ajamana. Kun lukee paljon, tekee mieli kokeilla, toimiiko teoria käytännössä. Huomasin pian, miten nopeasti kykenin meditaation avulla palautumaan kiihkeästä työrytmistä, jota päivittäisen radio-ohjelman vetäminen vaati.
Henkka Hyppönen haluaa riisua meditaation kaikesta mystiikasta. Hänelle meditaatio ei ole uskonto, vaan menetelmä, jonka toimivuus on tieteellisesti todistettu.
– Säännöllinen meditaatio parantaa tutkijoiden mukaan keskittymiskykyä, lisää tietoisuuden tasoa ja auttaa jopa kestämään kipua paremmin. Riski sydänsairauden uusiutumiseen näyttää vähenevän meditaation avulla, Henkka kertoo.
– Jos ihminen on helposti kiihtyvä ja pelokas, meditaation avulla hän pystyy hillitsemään näitä luonteenpiirteitään ennen kuin ne muuttuvat aggressioksi. Kun perus­virityksen taso muuttuu neutraalimmaksi, ihminen kykenee kohtaamaan arjen esteetkin tyynemmin.
Henkka joogaa 3–5 kertaa viikossa ja meditoi joka päivä. Hän aloitti astangajoogan 1990-luvun lopussa. Kiireinen mies on huomannut, että joskus joogan avulla mieli rauhoittuu jopa helpommin kuin meditoidessa.
– Jos päivällä on ollut tiukkasävyinen liikeneuvottelu, jossa on ollut vaikkapa vihamielinen tunnelma, mieli voi olla illalla ylivirittynyt. Silloin meditointi tuntuu liian­ vaativalta. Kun meditaation sijasta tekee astangajoogaliikkeitä asana kerrallaan, hengitys tasaantuu ja mieli rauhoittuu.
 Henkka ei vaivaa päätään pohtimalla harjoitteidensa päämääriä, ei etenkään valaistumista.
– En näe nirvanan tavoittelua mielekkäänä. Se on vain sivutuote. Eräs astangaopettaja onkin sanonut, että ”tee harjoitus, ja kaikki muu tulee perässä”.
– Astangajoogassa käyttämäni mantra merkitsee minulle osapuilleen samaa kuin jääkiekkoilijalle ottelua edeltävät rituaalit. Ennen matsia pelaaja pukeutuu saman kaavan mukaan, ajaa ottelupaikalle samaa reittiä ja toteuttaa tuttuja rutiinejaan. Alkumantra, jota toistan ennen joogatuntiani, auttaa minua keskittymään itse harjoitukseen.  
Stressi pysyy aisoissa myös nyrkkeilemällä ja lukko­painilla, joka muistuttaa lähinnä itämaista jujutsua.
– Hakkasin aikoinaan säkkiä kuntosalilla, kunnes eräs kaveri tuli kertomaan lukkopainista. Kokeilin lajia ja olin heti myyty. Lukkopainissa keskitytään syviin lihaksiin ja motoriikkaan. Se on myös aivoille hyvää jumppaa.
– Teen nyt, 40-vuotiaana, liikkeitä, joihin en nuorena uskonut pystyväni. Kehoni ei ole koskaan toiminut niin hyvin kuin nykyään.

Avaimet hyvään johtamiseen
Henkka Hyppönen tekee vuodessa yli sata valmennuskeikkaa pienille ja suurille yrityksille. Hän haluaa johdattaa niin esimiehet kuin alaisetkin intohimoiseen tapaan tehdä työtä, irti ilottomasta pakonomaisuudesta.
– Eräs esimies sanoi, että hän haluaa päästä eroon työpaikan ”hautajaistunnelmasta”. Hän osui naulan­kantaan. Jos käytäviltä katoaa nauru, jotakin on pahasti­ pielessä, enkä tarkoita tällä mitään seksistisiä vitsejä, vaan hyväntahtoista heittelyä työkavereiden kesken. Mitä vakavam­pien asioiden kanssa ollaan tekemisissä, sitä enemmän tarvitaan keskinäisessä kanssakäymisessä rentoa huumoria.
– Vuodesta 2008 lähtien liike-elämässä on kynnetty taantumassa, ja se alkaa näkyä ihmisissä. Nyt tarvitaan uusia eväitä selviytymiseen.
Henkka sanoo havainneensa, että vielä kymmenen vuotta sitten meditaatiosta ja joogasta olivat kiinnostuneita enimmäkseen elämäntapaetsijät. Nyt saleilla näkee yhä enemmän bisnesalan ammattilaisia, etenkin naisia.
– Miesvaltaisissa yrityksissä, joissa on paljon insinöörejä, ennakkoluulot istuvat tiukassa. Olenkin pitänyt tapana ehdottaa heille meditaation sijasta kymmenen minuutin pituisia keskittymisharjoituksia. Kun puhuu keskittymisestä, viesti menee paremmin perille, eikä kukaan pelkää, että tulee hulluksi tai pukee valmennuksen jälkeen oranssin munkinkaavun ylleen, Henkka naurahtaa.
Hän tiedostaa haasteen, joka odottaa, kun nousee puhumaan ison yleisön eteen.
– Kun on koko aikuisikänsä esiintynyt massamediassa, on vakuutettava vaativa bisnesväki joka kerta myös ammatillisesti. En väistele tilanteita, joista saan kasvukokemuksia. Oppiminen on minulle suurin motiivi tehdä tätä työtä.

Luottamuspääomaa on liian vähän
Työelämän haasteet ovat koventuneet. Tuloksia pitää saavuttaa yhä lyhyemmässä ajassa.
– Uskon, että meditaation avulla on valmis suurempaan riskinottoon. Kun työssä tulee tiukkoja paikkoja, mietiskelyn avulla pystyy myös irtautumaan tehokkaammin paineista, Henkka arvelee.
– Pitää kuitenkin muistaa, ettei väline saa olla itseis­arvo. Meditaation avulla pyritään yksinkertaisesti löytämään työn ilo, joka on kenties ollut hukassa ja läsnäolon tila, jossa kaikki aistit ovat avoinna luovaan ajatteluun.
Henkka uskoo yhdessä tekemisen voimaan. Yhteistyö tarkoittaa syvällistä, kumppanuuteen perustuvaa toimintaa. Siinä jos missä tarvitaan esimiehiltä hyviä johtamistaitoja.
Otetaan esimerkki tilanteesta, jossa esimiehen on vaikea tulla toimeen itseään hitaamman työntekijän kanssa. Kommunikaatio vääristyy ja syntyy luottamuspula. Kuinka esimiehen tulisi toimia?
– Hyvä esimies pysähtyy kuuntelemaan, mitä tarinaa työntekijä toistaa eli mitä hän yrittää pohjimmiltaan sanoa. Esimiehen olisi hyvä huomata, miten toinen yrittää välillisesti kommunikoida tai jopa peittää. Luottamuksen syntymisellä on selvä kytkös luovuuteen.
– Kun ihmiset uskaltavat olla vajavaisia ja jopa myöntää olevansa väärässä, tiimin sisälle syntyy luottamus, joka ruokkii luovuutta. Silloin kaikki ideat, huonotkin, uskalletaan tuoda pöytään. Jotta tiimi nousisi omien luovien kykyjensä ylärajalle, se vaatii paljon johtajalta.
Henkka liputtaa yksilöjohtamisen puolesta. Hyvässä tiimityössä ketään ei pakoteta muottiin, ei esimiestä eikä alaista. On jo aika luopua vanhoista, teollisuudesta lähtöisin olevista johtamismalleista, jotka ovat autoritäärisiä. Niiden avulla yrityksissä ei synny luottamus­pääomaa, joka on kaiken onnistumisen ydin.
– Moderni johtaminen on parhaimmillaan älyn ja sosiaalisen älyn tasapainoa. Sosiaalisesti kyvyttömät eivät enää pärjää johtajina, sillä he eivät houkuttele yritykseen parhaita työntekijöitä eivätkä pysty pitämään heitä. Oma lukunsa ovat juonittelevat psykopaattijohtajat, joiden määrä on tutkimusten mukaan nykymaailmassa kasvanut. On mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan bisneksen evoluutio kestää heitä.

Lue koko artikkeli Voi hyvin -lehdestä 1/2013
 

  • Ilmestynyt lehdessä 01/2013
  • Julkaistu 23.01.2013

Artikkelin avainsanat

Henkka Hyppönen, meditointi, työelämä
  266   0

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
Roskapostin esto
Kyselyllä ehkäistään lomakkeen roskaposti- ja haittaohjelmien käyttö.

Kysely

Miten rentoudut parhaiten?:

Näistä keskustellaan

VH0917 smoothiekisa bosch

Lähetä meille itse kehittelemäsi, herkullinen smoothieresepti 20.12.2017 mennessä.

VH0817west

Toimittaja ja käsikirjoittaja Taina West löysi keitaansa ortodoksisesta kirkosta. Hän ihmettelee, miksi sivistymättömyydestä on tullut hyve.

Tiinan blogi

Onko joidenkin ihmisten vanhemmuus niin heikoissa kantimissa, että yhden juhlapäivän nimi kahdessa päiväkodissa voi ravistella sitä juuriaan myöten?

8liikuntaUUS

  Anna uusien lajien houkutella sinut kokeilemaan ja liikkumaan. 1. Heittäydy pikkuapinaksi

Lukijoiden mietelause

Onko sinulla joku itse keksimä miete, jonka haluaisit jakaa muillekin? Lähettämällä mietelauseesi meille osallistut upean kalenterin arvontaan.

Kauppa

Netissä ja eri puolilla Suomea on monia ihania eko- ja luomupuoteja.

Oletko nähnyt kummituksia tai muita henkiolentoja? Lukijat kertovat parhaat kummitustarinansa. Kerro sinäkin omasi.

3lehti

Voi hyvin on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntija. Lehti kannustaa pitämään mielen energisenä, kehon...