Elina Hytönen: Lempeys, ilo ja hiljaisuus ravitsevat sydäntä

Kun ensimmäisen kerran kuulin Elina Hytösen mainittavan perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhteydessä, nimi tuntui tutulta. Elinan äänen kuultuani osasin yhdistää nimen televisioon ja radioon, joihin hän oli tehnyt pitkään töitä toimittajana ja dramaturgina. Kun tapaamme Elinan Tikkurilan kodissa ja istumme kotoisasti keittiön pöydän ääressä, haluan tietää, mikä kiinalaisessa lääketieteessä lumosi niin, että Elina jätti mieluisan ammatin.

– Ei irtaantumisessa aluksi ollut mukana kiinalaista lääketiedettä ollenkaan. Olin vain päättänyt, että nyt on uuden aika.

– Uskoin kesälomalle lähtiessäni, että palaisin ratkaisu mukanani. Makasin pihalla ja mietin, mitä se uusi voisi olla. Paikka oli mäen juurella, ja siihen kertyi pilviä, jotka kiersivät kehää niin kuin ajatukset päässäni. Asia ei loman aikana selvinnyt. Syksyllä äitini ja veljeni sairastuivat molemmat vakavasti. Se vaikutti ajatuksiini samoin kuin se, että olin hoitanut lapsiani yrteillä ja muilla vaihtoehtoisilla keinoilla.

– Niinpä päätin mennä luontaisterapiakurssille, jossa opetettiin myös meridiaanihoitoja. Se oli ensimmäinen konkreettinen tutustuminen perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen. Jatkoin Ruotsissa kolmivuotisella kurssilla ja sen jälkeen osallistuin koulutukseen eri puolilla Eurooppaa ja yhteen kurssiin Intiassakin. Kuusi vuotta siinä meni ja täydennyskoulutus vielä lisäksi.

– Perinteinen kiinalainen lääketiede on lempeää, huokeaa ja turvallista, sanoo hoitomuotoon perehtynyt terapeutti Elina Hytönen.

Aluksi Elina kävi päivätyössä, teki käännöksiä, opiskeli ja alkoi tehdä vähitellen myös hoitoja. Jännittävä vaihe oli päätoimiseksi kiinalaisen lääketieteen asiantuntijaksi siirtyminen, sillä akupunktuurin antajien asema oli epäselvä. Nyt tilanne on muuttunut. Ennakkotapaukseen liittyen on olemassa hovioikeuden päätös, jonka mukaan asianmukaisen koulutuksen kiinalaisessa lääketieteessä hankkinut henkilö, joka toimii sen periaatteiden mukaan, ei harjoita puoskarointia eikä vaaranna potilaan terveyttä.

– Perinteinen kiinalainen lääketiede on lempeää, huokeaa ja turvallista, sanoo hoitomuotoon perehtynyt terapeutti Elina Hytönen.

Erottamaton osa vanhaa kulttuuria

Elina Hytönen kirjoitti muutama vuosi sitten ensimmäisen laajan suomenkielisen kirjan perinteisestä kiinalaisesta lääketieteestä. Paksu Lohikäärmeen lääketiede -teos täyttää selaajan kunnioituksella ja hämmennyksellä.

Miten tämä maailma, jossa mm. Maksa, Perna, Sydän ja Veri, Tuuli, Kosteus ja Tuli kirjoitetaan isoilla kirjaimilla, voi avautua länsimaiselle ihmiselle? Qin voi vielä ymmärtää yleiseksi elämänenergiaksi ja Yin ja Yang – maailmankaikkeuden kaksi vastakkaista, toisiaan täydentävää perusvoimaa – voivat olla tuttuja muistakin yhteyksistä, mutta entä Viisi elementtiä, salaperäinen Shen ja monet muut merkillisyydet?

– Ensimmäisillä luennoilla Tukholmassa minäkin tunsin, että kiinalaisten käsitteiden vyöry oli ylivoimainen ja kiinalainen logiikka lähes lapsenomaisessa selkeydessään vieras ja jotenkin liian ovela. Mutta minua alkoi jo silloin kiehtoa kiinalaisen lääketieteen ehtymättömyys: ei liene elämänkysymystä, asiantilaa tai ongelmaa, jota se ei olisi sivunnut. Sen takana oleva maailmankuva on erottamaton osa vanhaa Kiinan kulttuuria.

– Suurten sisäelinten nimet kirjoitetaan isoilla kirjaimilla siksi, että niillä on laajempi kuin anatominen merkitys. Tuuli, Kosteus ja Kuumuus kuuluvat ulkoisiin sairauden aiheuttajiin, sisäisiä vaikuttavia tekijöitä ovat tunteet, jotka nekin liittyvät suuriin sisäelimiin.

– Häiriötila voidaan määritellä esimerkiksi Maksan Qin salpautumiseksi, Pernan Qin vähyydeksi tai Mahalaukun liialliseksi Tuleksi. Viiden elementin teoria syntyi siten, että luonnonilmiöiden ja ihmiselämän välillä löytyi vastaavuuksia. Niiden mukaan suurimmat elimet kuuluvat johonkin elementtiin ja vuodenaikaan, esimerkiksi Sydän liittyy tulielementtiin ja kesään, Munuaiset puolestaan vesielementtiin ja talveen.

Lempeä, yksilöllinen tapa hoitaa

Elina Hytönen toteaa, ettei kiinalaisessa lääketieteessä ole kysymys vanhasta, paikalleen pysähtyneestä asiasta, vaan uutta tietoa ja näkemystä syntyy edelleen koko ajan. Kiinassa rakennetaan jatkuvasti sairaaloita, joissa on osastot molemmille lääketieteille. Kun tarvitaan nopeaa aggressiivista hoitoa, käytetään länsimaista; kun pitää vahvistaa, tasapainottaa ja hoitaa tiloja, joille länsimaisella lääketieteellä ei ole nimeä eikä lääkettä, käytetään omaa kiinalaista lääketiedettä. Molempia hoitotapoja käytetään myös samaan potilaaseen.

– Sen taustalla on taolainen filosofia, jonka ydin on eläminen sopusoinnussa luonnon ja kaikkien asioiden kanssa. Taolaisuus toisaalta korostaa kaiken yhteyttä, ilmiöiden ja olentojen keskinäisiä vaikutussuhteita, toisaalta yksilöllisyyttä. Kokonaisuuden idean ansiosta kiinalaiset eivät koskaan ole ajautuneet vastakohta-ajatteluun sielu/ruumis tai mieli/ruumis, joka on aiheuttanut länsimaiselle lääketieteelle niin monia ongelmia.

– Yksilöllisyyden korostaminen ja arvostaminen näkyy hyvin diagnoosin teossa. Siinä selvitetään tarkkaan kaikki tekijät, jotka vaikuttavat ja ovat johtaneet potilaan nykyhetken tilaan. Hoito määritellään yksilöllisesti juuri tälle ihmiselle tällä hetkellä sopivaksi. Diagnoosi syntyy vain kohtaamisen kautta. Ilman kohtaamista ei voi hoitaa.

Elina uskoo, että Maailman terveysjärjestö WHO arvostaa erityisesti tätä asiaa, ja siksi se suositteleekin perinteisen kiinalaisen lääketieteen käyttämistä länsimaisten lääketieteellisten hoitojen rinnalla.

– Järjestöä kiinnostavat potilaan oikeudet ja yksilöllinen kohtelu, ja tässä hoitomuodossa ne toteutuvat. Kun länsimaista lääketiedettä harjoittavissa maissa järjestelmä muuttuu yhä kalliimmaksi ja epädemokraattisemmaksi, on välttämätöntä löytää vaihtoehtoja, joissa ei mietitä, ketä on varaa hoitaa, ketä ei. Perinteinen kiinalainen lääketiede on huokea, ihmisystävällinen ja lempeä. Sillä on takanaan pitkä kokemus, ja oikein toteutettuna se on myös turvallinen hoitotapa, joka täydentää erinomaisesti länsimaista lääketiedettä.

Jokaisella oma ruokavalio

Perinteisen kiinalaisen lääketieteen hoitomenetelmiä ovat akupunktuuri ja akupainanta, yrttihoidot ja hoitava ruokavalio. Elina Hytönen on keskittynyt akupunktuurihoitojen antamiseen, mutta korostaa myös ruokavalion merkitystä. Ruoan ja terveyden yhteys on perinteisesti tiivis kiinalaisessa kulttuurissa.

– Kiinalainen lääketiede ei suosittele mitään kaikille sellaisenaan sopivaa ruokavaliota. Jokainen ihminen on ruokavalion suhteen erilainen, sillä kokonaisuus on jokaisen kohdalla ainutlaatuinen. Täytyy tutkia tilanne tarkkaan oivaltaakseen, mitkä ovat sopivimmat ruoka-aineet kullekin henkilölle erilaisissa tilanteissa.

Elina Hytönen mainitsee kuitenkin kolme periaatetta, joiden noudattamista yleisesti suositellaan:

– Jos haluat tukea esimerkiksi Qitäsi ja Yangiasi, vältä kylmiä ja raakoja ruokia varsinkin kylmässä ilmastossa. Kylmä ja raaka heikentää Pernaa, joka silloin alkaa ottaa lämpöä Munuaisista ja kuluttaa Munuaisten perusenergiaa, jota koko elimistö tarvitsee. Silloin ihminen heikkenee ja sairastuu.

– Liian tulisia ruokia kannattaa myös välttää, koska ne häiritsevät Mahalaukkua, Maksaa ja Sydäntä.

– Lehmänmaitotuotteet saavat kiinalaisen lääketieteen mukaan aikaan Kosteutta ja Limaa elimistössä. Qi ja Veri eivät silloin kierrä parhaalla mahdollisella tavalla, ja syntyy tukkeumia, jotka voivat saada aikaan vakavia häiriötiloja.

Tiedostetut tunteet eivät vahingoita

Elina Hytönen kertoo, että kaikkiin suuriin sisäelimiin liittyy myös psyykkinen puoli. Munuaisiin liittyy tahdonvoima, kyky tehdä työtä, asettaa tavoitteita ja pyrkiä niihin. Maksaan kuuluu suunnittelun ja organisoinnin taito, luovuus ja mielikuvitus. Kun syntyy häiriötila, elin oirehtii tietyllä tunteella, joka onkin silloin toinen kuin terveenä. Munuaisten kohdalla tämä tunne on pelko.

– Tunteet ovat tärkeitä kiinalaisessa lääketieteessä, sillä niitä pidetään ainoina sisäisinä sairauden aiheuttajina. Se ymmärrettiin jo tuhansia vuosia sitten. Viha, kauna, jännittäminen ja suuttumus tuovat häiriöitä tärkeisiin sisäelimiin.

– Surukin on itse asiassa hyvin vahingollinen tunne, jos se kestää pitkään. Suru liittyy Keuhkoihin ja Keuhkojen Qin tulee levitä ja laskeutua. Suru saa aikaan, että Qi ei liiku normaalisti, supistuu ja käpertyy kokoon. Koska Keuhkot ovat energian mestari ihmisissä, energiataso vähenee koko ajan ja ihminen kuihtuu. Kiinalaisessa kulttuurissa pidettiin hyvin tärkeänä, että suru tunnistetaan ja sillä on tietty aikansa.

Vaikka tunteiden merkityksen oivaltaminen on olennaista perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä, Elinasta on vielä merkittävämpää, että jo tuhansia vuosia sitten ymmärrettiin, miten ratkaisevan tärkeää on tiedostaa tunteensa.

– Ihmistä ei voi auttaa, jos hän ei edes tiedä olevansa vihainen, muinaiset kiinalaiset sanoivat. Viha häiritsee Maksaa ja aiheuttaa sitä kautta monia sairauksia.

Kiinalaiseen lääketieteeseen liittyy myös sana Shen, joka kuvaa tietoisuutta, sielua, mieltä ja henkeä. Kirjainmerkissä on kaksi osaa, jotka yhdessä merkitsevät yhteyttä ylöspäin, Taivaan valoon, Äärettömään. Shen on tavallaan Taivas meissä, se mikä meissä on aidointa itseämme. Jos Shen ei ole levollinen ja onnellinen, ihminen ei voi olla terve.

– Mutta Sheniin, tietoisuuteen ja mieleen voi vaikuttaa. Se on suoraan riippuvainen Veren ja Qin määrästä, ja siksi oikein valittu ravinto on sananmukaisesti myös sielun ravintoa. Näin Maa ravitsee Taivasta meissä. Tässä tulee taas esille se selkeyden ja konkreettisuuden näkökulma, joka minua on aina tässä hoitoperinteessä viehättänyt, Elina Hytönen toteaa hymyillen.

Hiljaisuus ruokkii älyä ja luovuutta

Elinan mielestä kiinalaisessa lääketieteessä on mielenkiintoista myös ajan ja rytmin ottaminen huomioon ihmisen kokonaistilanteen määrittelyssä.

– Olemme kadottaneet jotakin olennaista, kun olemme irtaantuneet vuodenaikojan ja vuorokauden luonnollisesta rytmistä. Jos noudattaisimme niitä, pysyisimme terveempinä. Nukkumaan pitäisi mennä hyvissä ajoin ennen puolta yötä, erityisesti talvisaikaan. Sähkövalon keksimisen jälkeen huiputamme itsemme pysymään valveilla turhan kauan.

Kymmenen tunnin yöunet talvisaikaan ovat Elina Hytösen mielestä suomalaisille ja muille talvipimeässä eläville paikallaan. Kunnon uni on hyvä keino ehkäistä työuupumusta, jonka lisääntyminen näkyy myös Elinan potilaissa.

– Kun uupumus kestää kauan, syntyy syvä vaurio, ja sen hoitamiseen tarvitaan aikaa. Liian pian ei saisi rientää takaisin vanhaan tahtiin, ja mieluiten tulisi muuttaa tahtia pysyvästi. ”Tyhjä lattiapinta tekee huoneen asuttavaksi ja joutoajat tekevät elämän siedettäväksi”, sanoi Lin Jutang aikoinaan. Ulkoisen ja sisäisen hiljaisuuden merkitys älyllisille kyvyille ja luovuudelle on erityisesti tärkeää, Elina muistuttaa.

Monimutkaiset kiinalaiset kummallisuudet ovat vähitellen avautuneet käytännölliseksi opiksi, jossa luonnollisen rytmin seuraamisella, levolla, kohtuudella ja tunteiden tiedostamisella on keskeinen tehtävä. Mitä muuta tarvitaan hyvään, terveeseen elämään?

– Olen aina ollut perso nauramiselle ja tykkään naureskella lasteni ja lastenlasteni kanssa. Naurua, iloa ja tyytyväistä mieltä voin suositella kaikille. Ne ravitsevat Sydäntä.

– On myös tärkeää antaa itselleen anteeksi. Syyllisyydestä kannattaa myös hellittää, vaikka se meidän luterilaisessa kulttuurissamme katsotaan enemmänkin hyveeksi kuin terveyden riskitekijäksi. Syyllisyys on usein kotoisin menneisyydestä ja pysähdyttää paikalleen. Se estää positiivisten askelten ottamista ja näkemästä, mitä voisi tehdä.

– Turha häpeä saa myös paljon vahinkoa aikaan. Se on todellinen liejumönkijä, josta pitäisi selkeästi luopua ja sanoa itselleen: tämä ei kuulu minulle, tästä voin luopua.

Elina Hytönen

• Syntyi Helsingissä vuonna 1936.
• Valmistui filosofian maisteriksi 1962 pääaineina ranska, englanti, estetiikka ja nykykansain kirjallisuus.
• Työskenteli 1961–1985 mm. Helsingin Kansanteatteri-Työväenteatterin dramaturgina, Helsingin Sanomien kuunnelma- ja tv-teatteriarvostelijana, Mainos-TV:ssä dramaturgina, vapaana toimittajana radiossa, televisiossa ja mm. Kansan Uutisissa ja Eteläsuomalaisessa sekä Nuori Voima -lehdessä päätoimittajana. Yhdistys 9:n (tasa-arvoyhdistys) puheenjohtaja 1970.
• On intohimoinen elokuvan ystävä ja toiminut erilaisissa teatteri- ja elokuva-alaan liittyvissä luottamus- ja asiantuntijatehtävissä, myös näytellyt useissa elokuvissa.
• Valmistui 1985 terapeutiksi ja perinteisen kiinalaisen lääketieteen asiantuntijaksi.
• On kääntänyt noin 40 romaania ja näytelmää, mm. Carlos Castanedan teoksia, kirjoittanut Matalapalkkaiset naiset -kirjan yhdessä J. Roosin kanssa (1975). Vuonna 1997 ilmestyneeseen Lohikäärmeen lääketiede – Kiinalaisen lääketieteen perusteet -teokseen on valmisteilla jatko-osa, joka painottuu meridiaaneihin ja akupisteisiin.

Lisätietoja

• Hytönen, Elina: Lohikäärmeen lääketiede – Kiinalaisen lääketieteen perusteet. Ming-Men Oy 1997.
• Hallenberg, Helena: Apteekki keittiössä – Ruokavalio kiinalaisessa terveydenhoidossa. Tammi 2004.
• Ody, Penelope: Käytännön kiinalainen lääketiede. WSOY 2006.
• Germain, Adriana: Parantava ruoka – Terveyttä kiinalaisella ruokavaliolla. WSOY 2006.
• Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys, info@finnacu.fi, www.finnacu.fi

Artikkeli on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 7/2006.

Teksti Arja Sihvola Kuvat Johanna Kinnari