Ekoego: Paola Suhonen

Kaipaan villiä luontoa ja metsää New Yorkissa asuessani aivan mielettömästi. Luonnolla on aina ollut merkittävä rooli elämässäni. Se on asia, joka laittaa oman koon oikeaan mittasuhteeseen. Luontoa vastaan on turha taistella. Sen edessä tulee nöyrä ja puhdas olo. Tunnistan oman pienuuteni.

Olen ollut kasvissyöjä yli puolet elämästäni. Noudatan omia pieniä ympäristönsuojelun rituaalejani ja yritän omalta osaltani kantaa vastuuta ympäristön tilasta.

Ekoesine

Rakkaus. Minulla on oma teoriani siitä, kuinka rakkaus, elämän jakaminen sen oikean kanssa, on maailman pelastava ekologisin teko. Rakkaus on tärkein asia maailmassa. Jos samassa suhteessa on molemmat ääripäät – hulluus ja rauha, kohtaaminen ja nähdyksi tuleminen, tasapaino ja tuki – lienee kaikki muu toissijaista. Se tarkoittaa käytännössä rohkeaa ja väkevää elämän elämistä sekä unelmien toteuttamista.

Sielunkumppani tuo sen ainoan ja oikean onnellisuuden tunteen. Täyttymys tulee siitä, että tuntee tulevansa nähdyksi ja näkee samalla toisen. Sielujen välisessä suhteessa tyhjiötä ei tarvitse täyttää loputtomalla kuluttamisella, elämäntilan täyttöhyödykkeillä ja korvaavilla esineillä.

Taidan olla parantumaton romantikko.

Ekohaave

New Yorkissa on helppo olla ekologinen lämmön ja sähkön suhteen. Kaikki näkyy kuun lopussa liian isona laskuna, joten säästäminen kannattaa.

Haaveilen, että ihmiset kuluttaisivat aina ”vain luksusta” ajatellen. Luksukseen sitoutuminen on ehdottomasti ekologisempaa kuin halvan ja turhan ostaminen. Merkitykselliset, laadukkaat ja sielukkaat tuotteet luovat kuluttajan ja hyödykkeen välille suhteen, jota kannattaa vaalia. Mieluummin ”top of the line”-tuotteita ja harkiten kuin koko ajan sitä sun tätä ja paljon.

 Juttu on julkaistu Voi hyvin -lehdessä 2/2010