Kuka: Kirsi Piha
Ikä: 44
Työ: Viestinnän strategi
Asuu: Helsingin keskustassa kerrostalossa
Perhe: Mies, 11-vuotias tytär ja hullu koira
Intohimo: Intohimon kohteet vaihtelevat, mutta ovat aina yhtä voimakkaita oli kyseessä sitten pikkuleipien leipominen, PowerPoint-esitykset tai kirjojen lukeminen.
Olen kolmannen polven helsinkiläinen eli umpikaupunkilainen. Nautin kaupungissa elämisestä, mutta olen viettänyt kaikki kesät vauvasta saakka Savossa, Puulaveden rannalla. Erityisesti järvimaisema on minulle rakas. Samoin rakkaita ovat metsät, joita kaipaan nykyisessä asuinpaikassani ehkä eniten, vaikka meri onkin jylhästi läsnä. Viihdyn siis kaupungissa ja maalla, metsässä ja järvenrannan kalliolla, mutta yhtä hyvin viihdyn Helsingin kauppatorilla. Pidän paikoista, missä silmä näkee kauas horisonttiin, jossa kaikki on mahdollista.
Ekoesine
Kankainen kauppakassi on jokapäiväisin ekoesineeni. Sain tyttäreltä viimeksi erityisen hienon ja tyylikkään, itse tehdyn painokankaisen kassin äitienpäivälahjaksi. Se kulkee mukana käsilaukussani, jotta minun ei tarvitse ostaa muovipusseja.
Ekohaave
Olen varsin huono haaveilemaan, mutta ehkä tuo järvimaiseman tärkeys on tässäkin johtotähtenä. Haaveeni on, että mökkipaikkakuntani järvi Puulavesi pysyisi puhtaana, sellaisena, että siinä voisi edelleen uida ja vettä voisi vaikka juoda. Koska asun Itämeren vieressä ja näen sen joka päivä, samaa toivon toki sillekin. Mutta haaveet luovat usein väärän illuusion siitä, että ikään kuin sillä, mitä itse tekee, ei olisi mitään tekemistä sen kanssa, missä tilanteessa ollaan. Eli haaveenani on nähdä ympäristöasioiden eteen enemmän vaivaa.
