Vh3 12 pessi

Anne Birgitta Pessi: Hyväntahtoisuus on voimista suurin

Tutkija Anne Birgitta Pessi uhmaa vallitsevaa ihmiskuvaa. Pessi väittää, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä ja antelias.

Anne Birgitta Pessi on tutkinut hyviä asioita kuten onnellisuutta, solidaarisuutta ja yhteisöllisyyttä. Hänen teologian väitöskirjansa vuodelta 2004 käsitteli vapaaehtoistyötä. Työn punaisena lankana on ollut merkityksellisen elämän pohtiminen. Millaista on hyvä elämä?
Pessi on päätynyt yllättäviin tuloksiin. Ison kyselytutkimuksen mukaan hyvä elämä ei esimerkiksi olekaan suomalaisten mielestä vain sitä, että on mukavaa ja mutkatonta ja kaikki sujuu suunnitelmien mukaan. Vastauksissa tutkijaa hämmästytti se, miten paljon ihmiset arvostivat myös vastoinkäymisiä, menetyksiä ja jopa kärsimystä. Siis kaikkea mutkikasta.
– Kun elämänkaarta katsoo taaksepäin, opettavaisimpia kokemuksia ovatkin olleet muut kuin huippuhetket ja onnistumiset, koska vasta silloin asioita on koettu syvästi. On opittu ja saatu perspektiiviä. Hyvä elämä ei olekaan ”kunhan ei vain tapahtuisi mitään” -elämää, Pessi tulkitsee.
Toki vastauksissa arvostettiin onnellisuustutkimuksille tyypillisesti ihmissuhteita, perhettä ja terveyttä, jotka ovatkin tärkeitä hyvän elämän rakennuspuita. Mutta raha ja varallisuus eivät enää lisää onnellisuutta, kun toimeentulo on turvattu ja siihen ollaan tyytyväisiä. Lottovoitto ei siis olekaan oikotie onneen. Pessi  paljastaa salaisuuden.
– Oma onnellisuus tulee enemmän sen kautta, mitä annat muille. Väittäisin, että saamme siitä makeimmat kiksit elämässä. Uskon ihmisten väliseen hyväntahtoisuuteen. Se on inhimillisistä voimista suurin.

Yhteisellä bussimatkalla
Pessi kertoo liikuttuneensa edellisellä viikolla bussissa. Nuori mies nousi kyytiin, mutta hänen maksustaan uupui 10 senttiä. Kuski pysyi asiallisen tiukkana. Ei muuta kuin takaisin pakkaseen. Poikarukka keräili kolikoitaan ja oli jo astumassa ulos, kun yksi matkustajista, maahanmuuttajataustainen nainen huudahti, että hän haluaa antaa sen 10 senttiä.
– Minä haluan antaa. Hän sanoi sen juuri tässä muodossa. Olin aivan, että vau!
Antajan tausta ei ollut ratkaiseva. Pessi on vakuuttunut, että muutkin matkustajat olisivat olleet valmiita avaamaan kukkaronsa.
– Ihmiset haluavat toisilleen pohjimmiltaan hyvää. Länsimainen kulttuuri ei ole vain virittynyt siihen, että muille antaminen voisikin olla yksi hyvinvoinnin tekijä. Vallitseva ihmiskuva on kapea, rationaalinen ja kylmä. Tavoitellaan muka vain omaa etua.
Toisenlaista todistusaineistoa on paljon, mutta se ei juuri pääse uutisotsikoihin. Reagoimme esimerkiksi fyysisesti, kun näemme, miten toista autetaan. Ihmiset ovat kuvanneet tätä laboratoriokokeissa lämpimäksi, mukavaksi ja kutittavaksi tunteeksi rinnassa.
Pessi kertoo lisää tutkimustuloksista. Kun antaa positiivista palautetta, kognitiivinen kapasiteetti laajenee. Aivokuoren hyvänolon keskukset aktivoituvat, kun lähdemme yhteistyöhön.
– Ihmisen fysiologia ja mieli ovat orientoituneet myönteisyyteen ja antamiseen paljon enemmän kuin tajuammekaan.
Tutkijaa surettaa materialistinen ja kilpailuhenkinen järjen ylivalta.
– Että ihmiset olisivat pohjimmiltaan itsekkäitä. Se on karkea virhearvio. Halu toimia solidaarisesti on kulttuurisessa muistissamme ja kehomme soluissa.
Samaa mieltä on yhdysvaltalainen psykiatri ja professori George E. Vaillaint, jonka mukaan ihmisestä on tullut menestyvä ja yhteisöllinen eläin kahdeksan myönteisen tunteen ansiosta. Näitä ovat usko, toivo, rakkaus, empatia, ilo, anteeksianto, kunnioitus ja kiitollisuus.

Lue koko artikkeli Voi hyvin -lehdestä 3/2012
 

  • Ilmestynyt lehdessä 03/2012
  • Julkaistu 16.04.2012

Artikkelin avainsanat

hyvä elämä, onnellisuus
  170   0

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.
Roskapostin esto
Kyselyllä ehkäistään lomakkeen roskaposti- ja haittaohjelmien käyttö.

Kommentit

Välinpitämättömyys, joka johtuu tietysti omasta käsittelemättömästä pahasta olosta, jatkuu niin kauan kuin sitä pahaa oloa ei osata eikä ymmärretä kohdata itsessä. Kyvyttömyys ja ymmärtämättömyys kohdata itsensä, tuntea itsensä ja sitä kautta luoda ja ylläpitää sisäistä ja ulkoista hyvinvointia omassa elämässään, johtaa siihen, että tunnemme olevamme toinen toisistamme erillisiä. Että minua on kohdeltu väärin, toiset ovat minulle velkaa, yms.

Vain minä itse olen itselleni velkaa sen, että tiedostan omat tunteeni, tunnereaktioni, enkä annan niiden hallita itseäni ja pitää luonnostaan loistavaa älykkyttäni ja ymmärrystäni puristuksissa.

Vierailija
# 16.6.2012 23:45   5   0 X Ilmoita asiaton viesti

Teoria on jo hyvä alku, mutta se antamisen ajatus pitää olla konkreettisia tekoja, ennen kuin siitä on apua tarvitseville. Ihmisten toimeentulo ja perusturva ei voi perustua mahdollisen hyväntekeväisyyden varaan, vaan vaatikaa kansanedustajiltanne, päättäjiltä köyhyysongelman ratkaisua.
Kunnollinen perustulo jokaiselle on parempi, kuin pahoinvointi, sairaat ihmiset leipäjonoissa.

Hyvä alku
# 10.5.2012 20:41   3   0 X Ilmoita asiaton viesti

Kysely

Miten rentoudut parhaiten?:

Näistä keskustellaan

VH0917 smoothiekisa bosch

Lähetä meille itse kehittelemäsi, herkullinen smoothieresepti 20.12.2017 mennessä.

VH0817west

Toimittaja ja käsikirjoittaja Taina West löysi keitaansa ortodoksisesta kirkosta. Hän ihmettelee, miksi sivistymättömyydestä on tullut hyve.

Tiinan blogi

Onko joidenkin ihmisten vanhemmuus niin heikoissa kantimissa, että yhden juhlapäivän nimi kahdessa päiväkodissa voi ravistella sitä juuriaan myöten?

8liikuntaUUS

  Anna uusien lajien houkutella sinut kokeilemaan ja liikkumaan. 1. Heittäydy pikkuapinaksi

Lukijoiden mietelause

Onko sinulla joku itse keksimä miete, jonka haluaisit jakaa muillekin? Lähettämällä mietelauseesi meille osallistut upean kalenterin arvontaan.

Kauppa

Netissä ja eri puolilla Suomea on monia ihania eko- ja luomupuoteja.

Oletko nähnyt kummituksia tai muita henkiolentoja? Lukijat kertovat parhaat kummitustarinansa. Kerro sinäkin omasi.

3lehti

Voi hyvin on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin asiantuntija. Lehti kannustaa pitämään mielen energisenä, kehon...