Sairaudet

Anarkiaa työpaikoille!

Filosofi Markus Neuvonen kehottaa luopumaan hallinnan tarpeesta ja antamaan tilaa luovuudelle konservatiivisuuden sijaan.

9.2.2018 Voi hyvin

Kaikki elämässä on epävarmaa. Teki ihminen mitä hyvänsä ja eli miten fiksusti tahansa, hän ei voi olla varma mistään, sanoo filosofi Markus Neuvonen.

– Aika iso osa ihmisille annettavista neuvoista perustuu moralisoivaan ja yksilökeskeiseen ajatteluun, ikään kuin ihmisen ongelmat tai hyvinvointi olisivat täysin hänen hallinnassaan. Tämä ajattelutapa on valheellinen: niin työ, terveys kuin perhekin voi kadota koska tahansa.

Yritys hallita tulevaa on filosofin mukaan kohtalokasta myös organisaatioille, joiden strategiatyö perustuu aivan toisenlaisen, huomattavasti ennustettavamman, aikakauden oppeihin.

– Toisen maailmansodan jälkeen taloudet olivat suhteellisen suljettuja ja useimmat työt aika mekaanisia. Silloin ei ollut myöskään ohjelmoinnin kaltaista epämääräistä asiantuntijatyötä, jonka perusta saattoi hävitä kokonaan yhdessä yössä, hän toteaa.

Neuvonen kannustaakin hyväksymään epävarmuuden ja päästämään irti harhaisesta hallinnan tunteesta.

– Psykologiseen irti päästämiseen löytyy paljon apua. Esimerkiksi mindfulness perustuu tällaiseen filosofiaan: siinä ei takerruta mihinkään. Asioista pidetään hyvin kevyesti kiinni, koska tiedetään, että ne joka tapauksessa muuttuvat.

Uhanalainen luovuus

– Luovuudesta puhutaan ja sitä hehkutetaan paljon. Paradoksaalista kyllä, epävarmuus saa valtaosan ihmisistä – ja myös organisaatioista – toimimaan

juuri päinvastoin.

Epävarmassa tilanteessa korostuvat Neuvosen mukaan konservatiivisuus, turvan hakeminen omasta ryhmästä sekä me-ne-asetelmat. Jumitumme helposti tiettyihin ideoihin, lakkaamme katsomasta ympärillemme ja etsimästä uusia vaihtoehtoja.

– Ihmiset, joilla on taipumusta ajatella hieman luovemmin, koetaan veneenkeikuttajiksi ja työnnetään usein ulos organisaatiosta – juuri sillä hetkellä, kun heitä tarvittaisiin kaikkein eniten.

Kollegoiden tuskareaktioiden takaa löytyy vanha tuttu: pyrkimys hallinnan tunteeseen.

– Anarkistisemmin ajatteleva riistää muilta hallinnan tunteen, joka heillä vielä hetki sitten oli. Ajatellaan, että toinen tulee heittämään ideoita juuri silloin, kun kaikkien pitäisi puhaltaa yhteen hiileen ja vain tehdä asioita.

Neuvonen myöntää, että tuskareaktio on joskus ihan perusteltu. Toisinaan se kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa luovuus alkaa muuttua uhanalaiseksi.

– Luovuus vaatii psykologista turvaa. Tarvitaan siis sellaisia organisaatiorakenteita, emotionaalisia rakenteita ja kulttuuria, joissa annetaan jonkin verran tilaa riskien ottamiselle ja erehtymiselle, väärässä olemiselle sekä tyhmille ja hulluille ideoille. Tarvitaan myös ihmisiä, jotka uskaltavat ajatella anarkistisemmin – ja jotka antavat luvan tällaiseen ajatteluun myös muille.

Työn arvo alemmas

Työstä puhutaan paljon, ja siitä on tehty tärkeä, ellei tärkein, ihmisen merkityksellisyyden mitta. Neuvonen tunnustaa uivansa vastavirtaan ja kannustaa muita harkitsemaan samaa.

– Kyllähän töissä käytetään paljon aikaa, tyypillisesti suurin osa hereilläoloajasta, mutta silti se on vain työtä. Minusta ihmisten pitäisi opetella suhtautumaan työhön vähemmän vakavasti.

Keveämpi suhtautuminen ei Neuvosen mukaan tarkoita sitä, etteikö ihminen voisi tehdä edelleen paljon ja hyvin. Kyse on siitä, että identiteetti eli yksilöllinen käsitys itsestä perustuu muuhunkin kuin työhön.

– Ihminen on monimutkainen otus, jolla on hyvin erilaisia identiteettejä. Annetaan niille kaikille mahdollisuus. Kun yhdeltä identiteetiltä, vaikka nyt työminältä, riistetään pohja, muut jäävät pitämään ihmistä pystyssä.

Neuvonen kritisoi työkeskusteluja ja -ympäristöjä, joissa ihmisiltä odotetaan suorastaan uskonnollista sitoutumista työhön. Hän pitää ilmiötä epäterveenä ja erittäin vahingollisena etenkin nykyisessä, epävakaassa tilanteessa.

– Entä jos ihmisille olisikin ok, että olemme vain ihmisiä, jotka tekevät hetken aikaa yhtä työtä ja sen jälkeen hyppäävät jonnekin muualle? Neuvonen kysyy ja vastaa omaan kysymykseensä:

– Hyväksymällä tilapäisyyden ihmiset voisivat olla tasapainoisempia, levätä enemmän, antaa aikaa perheelle ja keskittyä enemmän oikeisiin asioihin. Kun suhtautuu asioihin rauhallisesti, pystyy myös arvioimaan asioita ja suunnittelemaan toimintaansa kirkkaasti. Esimerkiksi ASAP voi hyvin olla myös ensi viikolla!

Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 10/2017♥

Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi