Hyvinvointi

"ADHD tuntuu aikuisena vahvuudelta"

Marica Kuukka pukeutuu mielellään Peppi Pitkätossuksi, koska se vastaa parhaiten hänen persoonaansa.

Teksti Hanna Hyväri
Kuvat Kirsi Tuura
31.7.2017 Voi hyvin

Kun puoliso oli koulutuksessa poissa kotoa, Marica Kuukka maalasi olohuoneen seinän oranssiksi. Se sointui kivasti turkoosiin, jota oli toisella­ pinnalla.­

Kotiin palattuaan mies ei ihmetellyt. Ei hän hämmästynyt sitäkään, kun ­Marica ilmoitti pariskunnan hetken mielijohteesta Neljät häät -ohjelmaan. Kaiken kukkuraksi he vielä voittivat koko shown ja pääsivät palkintomatkalle Meksikoon.

Marican puoliso on rauhallinen, harkitseva ja vakaa. Hänestä on hyvä, että puoliso on täysin toista maata. Muuten elämä kävisi arkisen tylsäksi ja seinät jäisivät harmaiksi.

– Olen aina ollut rämäpää ­hassuttelija. Mieluummin elän ja teen asioita kuin yritän käyttäytyä korrektisti. Hulluillahan on tunnetusti halvat huvit, Marica virnistää.

Diagnoosi vasta aikuisena

Marica sai ADHD-diagnoosin ­vasta ­aikuisena pari vuotta sitten. ADHD on ­a­ktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö.

– Olin tosi villi ja impulsiivinen lapsi. Koko ajan piti olla jotain toimintaa.

Koulunkäynti kärsi levottomuudesta.  Ensimmäisen luokan todistuksessa ­luki, että tytön pitäisi keskittyä enemmän kuuntelemaan opettajaa ja jättää omat jutut vähemmälle.

Lue lisää ADHD:n oireista.

Kyllä Marica yrittikin, mutta ADHD on neuropsykiatrinen pulma, joka ei katoa tai parane, vaikka kuinka ponnistelisi.

– Minulle sanottiin usein, että olet ihan fiksu. Lukisit edes vähän. Mutta vaikka mielestäni miten paljon jankkasin, asiat eivät vain jääneet mieleen.

Yläasteella opettaja määräsi Marican jäämään kouluun ja tekemään rästiin jääneen esseen yhdessä toisen tytön kanssa.  

– Opettaja oli käytävällä. Keksin, että karataan ikkunasta. Ja niin teimme. En enää muista, mikä rangaistus siitä seurasi.

Lue myös: Onko lapsi vilkas vai onko hänellä ADHD? Lääkäri kertoo tunnusmerkit

Kodilla oli myös oma vaikutuksensa. Marica kasvoi alkoholistiperheessä Vaasan Ristinummessa. Sitä kutsuttiin myös Slumminummeksi ja Nistinummeksi. Alueella oli huono maine 1980-luvulla.

– Silloisista ystävistä kolmannes on kuollut. Osa on vankilassa. Minä selvisin. Uskoin aina, että on jotain parempaakin.

Surusta iloon

Marica sai kuitenkin ­kohtuullisen hyvän päättö­todistuksen. Hän kävi vuoden lukiota ja kokeili kahta eri ammattikoulua. Hän ­ehti toimia myös nuoriso-­ohjaajana, kunnes lopulta valmistui lähi­hoitajaksi.

Mikä johtuu taustasta ja mikä on jotain muuta? Tämän Marica halusi selvittää hakeutuessaan pitkiin ADHD-tutkimuksiin. Tieto oli tärkeä omien lastenkin kannalta, sillä ADHD voi periytyä.

– Diagnoosi aiheutti myös suru­prosessin. Olin virallisesti erilainen. Nyt ­pidän näitä piirteitäni vahvuutena.

Marica käyttää ADHD-lääkkeitä tarvittaessa. Ne rauhoittavat ja helpottavat keskittymistä. Lääke suodattaa aivoihin tulvivaa virikkeiden virtaa.

– Lääkkeet tekevät tosin ­elämästäni tylsempää. Kun lapset kasvavat, voin ­ehkä jättää ne pois. Nyt jaksan puurtaa esimerkiksi kotitöitä niiden avulla.

ADHD:n takia Marican on vaikea keskittyä rutiineihin. Mielenkiinto herpaantuu, jos tehtävä ei innosta.

Marica pystyy keskittymään moniin kiinnostaviin asioihin ­samanaikaisesti. Kotisohvalla hän katsoo yhtä sarjaa ­tv:stä ja toista draamaa tabletilta samalla kun päivittää Facebookia.

Lapset viihtyvät Marican ­seurassa. Töissä leikkipuistossa hän pukeutuu ­välillä Peppi Pitkätossuksi. Hahmo vastaa Marican persoonaa ja olotilaa.

Kotona hän peuhaa ja touhuaa ­lastensa kanssa. Äidillä on usein jokin hauska ­jekku tai leikki mielessä.

– Elän hyvää elämää. Olen voiton puolella adhd:n kanssa. Saan olla oma itseni. Ei tarvitse esittää. Tykkään olla lennokas.

Juttu on julkaistu Voi Hyvin -lehdessä 5/2017.

Katso myös nämä
Uusimmat
Tilaa uutiskirjeet tästä!

Voimaa ja viisautta suoraan sähköpostiisi

terve
KäyttöehdotTietosuojaselosteEvästekäytännöt