20 parantavaa ruokaa

Luonnossa kasvaa lukuisia terveyttä parantavia kasveja. Mutta miksi kannattaa popsia vaikkapa mustikoita, kun erilaisia ravintolisiä ja vitamiinivalmisteitakin löytyy?

– Hyvää tekevät ainesosat imeytyvät yleensä paremmin ruoasta kuin purkista. Ravintolisissä on monesti paljon apuaineita mutta ei niinkään sitä, mikä tehoaa. Luonnontuotteet ovat siis ­parempaa tavaraa, perustelee kasvi­tieteilijä ja professori ­Sinikka Piippo.

Hän on kirjoittanut lukuisia teoksia kasvikunnan antimien hyvää tekevistä vaikutuksista.

Itse kasvattaminen tai kerääminen on paras tapa saada ­lautaselle ­kotimaisia luonnon teholääkkeitä. ­Silloin voi olla varma siitä, mistä kasvit ovat peräisin.

Ennen poimimista ja popsimista on syytä opetella tuntemaan kasvit ja etsiä puhtaat kasvupaikat.  Esimerkiksi nokkosta voi kerätä keväästä syksyyn, mutta syksyiset nokkoset eivät sovi kaikille. Joillekin voi tulla niistä tuntemuksia munuaisten alueelle.

Nokkonen kerää itseensä typpeä. Siksi keräyspaikan tulisi olla sellainen, jossa ei ole käytetty keinolannoitusta ja joka ei ole koirien pissatusreitin varrella.

Kaupassa kannattaa Piipon ­mukaan panostaa etenkin luomutuotteisiin. Niissä on enemmän ­fenolisia ­yhdisteitä eli antioksidantteja.

Lue myös: Mitä tutkimus sanoo antioksidanteista

Se johtuu Piipon mukaan siitä, että luomukasvin pitää selviytyä kasvusta omin voimin. Se kehittää ­fenolisia ­yhdisteitä, jotka suojaavat uv-säteilyltä, tuhohyönteisiltä ja bakteereilta.

– Luomutuotteita ei ole jalostettu väkisin ja kasvatettu laimeiksi.

Kurkkaa siis pihallesi tai tutki lähimetsäsi antimia. Saatat yllättyä!

Poimi lääkkeet luonnosta

Nokkonen

Mikä? Suomalainen superyrtti.

Mihin auttaa? Vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehon ja mielen hyvinvointiin. Sopii ruoansulatuselimistön, suoliston ja reumaat­tisten vaivojen hoitoon sekä ehkäisee aivojen rappeutumista. Auttaa myös heinänuhaan.

Mihin perustuu? Nokkosessa on vitamiineja, kivennäisaineita ja fenoleja. Siinä on myös folaatteja, joka on yksi B-vitamiineista. Juuri folaattien riittävä saanti pitää aivot kunnossa.

Käytä näin: Tee nokkosenlehdistä teetä. Ripottele sitä kuivattuna ruokiin ja käytä leivonnassa. Nokkonen maistuu niin sämpylöissä, letuissa kuin uunivihannesten mausteena.

Puolukka

Mikä? Loppukesän kanervakasvi.

Mihin auttaa? Helpottaa vaihdevuosivaivoja, kuten hikoilua. Se ehkäisee tehokkaasti tyypin 2 diabetesta sekä suojaa virtsatietulehduksilta.

Mihin perustuu? Vaihdevuosioireisiin auttavat marjan sisältämät lignaanit, jotka ovat estrogeenisia aineita. Virtsatietulehduksiin tepsivät proantosyanidiinit, jotka estävät bakteerien kiinnittymistä virtsateiden limakalvoille.

Käytä näin: Nauti kaksi ruokalusikallista päivässä.

Mustikka

Mikä? Lähimetsästä tuttu kanervakasvi.

Mihin auttaa? Parantaa verisuonten kuntoa. Verenpaine laskee ja ihminen jopa näkee paremmin. Legendan mukaan lentäjät söivät sota-aikana mustikoita nähdäkseen paremmin hämärässä. Saattaa avittaa myös muistia.

Mihin perustuu? Mustikassa on antosyaaneja. Ne ovat fenolisia ainesosia, jotka parantavat silmien kollageenirakennetta ja verenkiertoa. Näin silmät eivät väsy yhtä herkästi ja sekä yönäkö että kyky sopeutua kirkkaaseen valoon paranee.

Käytä näin: Terveyshyötyjen saamiseksi syö mustikkaa vähintään 1,5 desilitraa päivässä.

Kurkuma

Mikä? Kuivatuista maustekurkuman juurista tehty mauste.

Mihin auttaa? Hyvä lääke etenkin erilaisiin tulehdustiloihin, kuten nivel- ja lihastulehduksiin.

Mihin perustuu? Kurkuman sisältämään kurkumiiniin. Se on voimakas antioksidantti eli elimistön haitallisia hapettumisreaktioita estävä yhdiste.

Käytä näin: Mausta ruoat kurkumalla. Suomessa sitä käytetään usein liian pieninä annoksina ja teho voi jäädä pieneksi. Liian iso annos voi tosin aiheuttaa närästystä. Hyvä määrä on noin teelusikallinen jauhetta päivässä.

Inkivääri

Mikä? Aasialainen ruohokasvi, jonka voimakkaanmakuista maavartta käytetään ruoanlaitossa.

Mihin auttaa? Tepsii paitsi erilaisiin tulehdustiloihin ja flunssiin myös pahoinvointiin ja huimaukseen. Sitä voi käyttää merisairauden ja matkapahoinvoinnin ehkäisemiseen.

Mihin perustuu? Inkiväärin sisältämiin fenoleihin ja öljyhart­seihin, jotka edistävät ruoansulatus­aineiden eritystä ja rauhoittavat vatsan toimintaa.

Käytä näin: Ehkäise matkapahoinvointia syömällä tuoretta inkivääriä noin 0,5–1 milligrammaa ennen lähtöä ja sen jälkeen joka neljäs tunti.

Kaakao

Mikä? Kaakaopuun pavuista valmistettu raaka-aine, josta tehdään suklaata.

Mihin auttaa? Parantaa mielialaa, mikä ehkäisee masennusta ja sen myötä muistisairauksia. Kaakao on hyväksi sydämelle ja verisuonille sekä rauhoittamaan oloa.

Mihin perustuu? Kaakaosta tehty tumma suklaa sisältää aivojen välittäjäaineina tunnettuja fenyylietyyliamiinia ja anandamiinia. Siinä on myös paljon fenoleja, antioksidantteja, kivennäisaineita ja magnesiumia.

Käytä näin: Herkuttele hyvälaatuisella tummalla suklaalla ja kokeile kaakaota leivonnassa.

Rosmariini

Mikä? Välimeren alueelta peräisin oleva kasvi, jonka lehtiä käytetään mausteena.

Mihin auttaa? Huippulääke erilaisiin tulehduksiin.

Mihin perustuu? Sisältää runsaasti antioksidantteja.

Käytä näin: Kokeile erilaisten ruokien mausteena. Tuoretta rosmariinia voi myös hieroa iholle. Näin se lisää pintaverenkiertoa ja poistaa tulehduksia koko kehosta. Se voi tepsiä ulkoisesti käytettynä myös herpesinfektioon.

Kaneli

Mikä? Korvapuusteista tuttu maustekasvi.

Mihin auttaa? Kaneli alentaa verensokeria ja veren rasva-arvoja ja ehkäisee näin kakkostyypin diabetesta. Se laskee myös verenpainetta.

Mihin perustuu? Kaneli sisältää kalkoneja. Ne ovat antioksidanttisia ainesosia, jotka matkivat insuliinin toimintaa ja lisäävät solujen glukoosinottoa sekä auttavat soluja muuttamaan glukoosin varastosokeriksi.

Käytä näin: Hyvälaatuista kanelia voi nauttia noin puoli teelusikallista päivässä. Evira ei suosittele kanelin säännöllistä käyttöä sen sisältämän kumariinin takia. Kokeile ekokauppojen myymää aitoa kanelia, jossa on vähemmän kumariinia.

Oliiviöljy

Mikä? Oliivipuun marjoista eli oliiveista puristettu öljy.

Mihin auttaa? Torjuu tulehduksia, auttaa korkeaan verenpaineeseen sekä vaihdevuosivaivoihin. Olennainen osa Välimeren ruokavaliota, jonka tiedetään ennaltaehkäisevän sydän- ja verisuonitauteja.

Mihin perustuu? Sisältää öljyhappoa, joka on kerta­tyydyttymätön rasva­happo. Oliiviöljyssä on myös antioksidanttista E-vitamiinia. Siinä on enemmän antioksidantteja kuin esimerkiksi rypsissä.

Käytä näin: Sopii niin paistamiseen kuin salaatin­kastikkeeksi.

Avokado

Mikä? Alun perin keskiamerikkalaisen avokadopuun hedelmä.

Mihin auttaa? Parantaa verisuoniston toimintaa ja antaa voimaa. ­Rauhoittavan vaikutuksen ansiosta uni voi tulla ­paremmin.

Mihin perustuu? Sisältää kasvisteroleja ja arginiinia, jotka ovat hyväksi verisuonistoille. Sen tryptofaani on luonnon unilääke.

Käytä näin: Avokadossa on paljon rasvaa, mutta se on laadultaan hyvää. Yhden avokadon voi syödä vaikka joka päivä. Avokadojen viljely vaatii tosin paljon vettä.

Hampunsiemen

Mikä? Superfoodtrendin myötä suosituksi noussut syötävä siemenkasvi.

Mihin auttaa? Tekee hyvää verenkiertoelimistölle päästä varpaisiin. Mainio proteiinilisä kasvissyöjille.

Mihin perustuu? Sisältää paljon hyviä rasvahappoja. Erottuu muiden joukosta erityisen tasapainoisen omega-3- ja -6-suhteensa ansiosta.

Käytä näin: Varsinkin kuorettomia hampunsiemeniä on helppo ripotella mihin tahansa ruokaan tai käyttää leivonnassa. Kuorelliset siemenet menevät esimerkiksi laatikkoruoissa ja paistettavissa ruokalajeissa. Kokeile myös hampunsiemenöljyä.

Mustaselja

Mikä? Suomessa harvinainen pensaskasvi, jonka marjoja syödään.

Mihin auttaa? Parhaita lääkkeitä flunssaan. Poistaa myös hermo­kipuja.

Mihin perustuu? Mustaseljassa on paljon fenolisia aineosia, antosyaaneja ja antioksidantteja. Marjojen kvertsiini lievittää tukkoisuutta ja nuhaoireita.

Käytä näin: Marjoista tehtyä mehua löytyy yleisesti kaupoista, siirappeja luontaistuotekaupoista. Mustaseljankukkatee aiheuttaa nopean ja voimakkaan hikoilu­reaktion ja voi nopeuttaa flunssan paranemista.

Sipuli

Mikä?  Narsissikasvien heimoon kuuluva kasvi.

Mihin auttaa? Puhdistaa elimistöä ja ­tekee hyvää sydämelle sekä verisuonille.

Mihin perustuu? Sipulit sisältävät ­haihtuvia öljyjä, joilla on elimistöä ­desinfioivaa vaikutusta. Niissä on myös paljon fenoleja.

Käytä näin: Syö mieluiten raakana.Terveydelle erinomaisia ovat etenkin punasipulit. Punainen väri tarkoittaa, että kasvissa on enemmän fenoleja. Valkosipulikin on hyvä, mutta sitä pystyy syömään raakana varsin vähän.

Omena

Mikä? Omenapuun hedelmä.

Mihin auttaa? Tasaa suoliston toimintaa ja poistaa sieltä myrkkyjä. Auttaa painonhallinnassa ja ehkäisee tulehduksia.

Mihin perustuu?  Omenassa on pektiiniä, joka ruokkii hyviä suolistobakteereja, puhdistaa epäpuhtauksia

elimistöstä ja tasaa sekä verensokeria että kolesterolia. Omenassa on myös fenoleita, mutta hyvin vähän kaloreita.

Käytä näin: Tulehduksia ehkäisevät fenolit ovat omenan kuoressa. Siksi omenat kannattaa pestä hyvin ja syödä kuorineen. Punaiset lajikkeet ovat terveyden kannalta parhaita.

Pakuri

Mikä? Pakurikääpä, joka elää lehtipuiden rungoissa.

Mihin auttaa? Pakurin sanotaan parantavan jaksamista ja lisäävän sopeutumiskykyä stressaavissa tilanteissa. Sitä käytetään myös mahakatarriin, mahahaavaan sekä jopa syövän ehkäisyyn ja hoitoon. ­Pakuri alentaa myös verensokeria ja verenpainetta sekä torjuu allergioita.

Mihin perustuu? Pakuri sisältää muun muassa betuliinia ja petuliinihappoa, joiden jotkut uskovat tehoavan syöpäsoluihin. Pakuri on myös adaptogeeninen kasvi. Adaptogeenien uskotaan parantavan stressinsietokykyä.

Käytä näin: Pakurista voi keittää esimerkiksi teetä.

Tyrni

Mikä? Happamahko pensasmarja.

Mihin auttaa? Ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja sekä tasapainottaa kolesterolia. Tyrnistä tehdään myös ihovoiteita.

Mihin perustuu?  Tyrnissä on poikkeuksellisen hyvä rasvahappokoostumus. Siinä on monia omega-rasvahappoja. Etenkin kertatyydyttymättömät omega-7 ja -9 ovat todella hyviä sydämelle ja verisuonille.

Käytä näin: Kypsissä muttei ylikypsissä marjoissa on paras määrä öljyä ja rasvahappokoostumus. Kerää marjat 7–10 päivän kuluessa siitä, kun raaka marja on muuttunut kypsän punaoranssin sävyiseksi. Syö sellaisenaan ja juo mehuna tai öljynä.

Voikukka

Mikä? Usein rikkaruohona pidetty villikasvi.

Mihin auttaa? Muun muassa luuston ja silmien kuntoon. Parantaa maksan ja sapen toimintaa, rentouttaa ja ruokkii suoliston hyviä bakteereja. Voikukka lisää virtsaneritystä ja sitä käytetään puhdistamaan elimistöä.

Mihin perustuu? Sisältää paljon C-vitamiinia, karotenoideja ja kalsiumia. Elimistöä puhdistavat kalium, lehtien katkeroaineet ja juurista löytyvä inuliini.

Käytä näin: Voikukasta voi syödä kaiken muun paitsi kukkavarren. Kokeile kukkia leivontaan ja raakana salaattiin. Tee kukista simaa ja viiniä ja juurista kahvia.

Lakka

Mikä? Myös hillana ja suomuuraimena tunnetun suokasvin marja.

Mihin auttaa? Torjuu tulehduksia ja ehkäisee flunssia.

Mihin perustuu? Lakassa on runsaasti C-vitamiinia, karotenoideja sekä bakteerien kasvua estäviä ellagitanniineja.

Käytä näin: Syö tuoreena sellaisenaan. Säilyy parhaiten pakastettuna.

Kuusi

Mikä? Kuusen pihka ja keväällä kasvavat nuoret versot eli kuusenkerkät.

Mihin auttaa? Kerkkä desinfioi hengitystiet lenssun iskiessä. Pihkaa voi käyttää ulkoisesti haavojen parantamiseen.

Mihin perustuu? Kuusenkerkissä on paljon C-vitamiinia, hartseja, karotenoideja ja fenoleita. Pihkalla on anti­mikrobisia ominaisuuksia.

Käytä näin: Kuusenkerkästä tehdään usein siirappia (kuten Vogelin Santasapina) tai teenkaltaista juomaa. Sitä voi myös silputa salaattiin. Kerkkien keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Käytä pihkaa vain ulkoisesti.

Lehtikaali

Mikä? Viime vuosien hittivihannes.

Mihin auttaa? On vihanneksista parhaita sydämen ja verisuonten suojelijoita. Ehkäisee silmänpohjan ikärappeumaa ja sisältää paljon kuituja, jotka ovat hyväksi suoliston bakteerikannalle. Parantaa immuunipuolustusta.

Mihin perustuu? Sisältää muun muassa karotenoideja, B-vitamiineja ja erilaisia antioksidantteja.

Käytä näin: Surauta smoothien tai pirtelön joukkoon. Lämpimissä ruoissa se kannattaa kiehauttaa ja salaateissa syödä öljyn kanssa, sillä karotenoidit tarvitsevat öljyä imeytyäkseen.

Lähteet: Sinikka Piippo: Elinvoimaa puista (Minerva 2017), Puhdasta ravintoa (Minerva 2013), Elinvoimaa mausteista (Minerva 2011) ja Suomalaiset marjat (Minerva 2010).